ESTEETIKON UNELMAKOHDE SKAGEN

Kävimme pääsiäisenä pienellä retkellä Tanskan pohjoisimmalla rannalla, Skagenissa.  Ihastuin täysin tähän monesta syystä kuuluisaan paikkaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Skagenin hiekkarannan kärjessä, Grenen-nimisessä paikassa kaksi merta, Skagerak ja Kattegat, kohtaavat ja aallot tulevat kirjaimellisesti kahdesta suunnasta yhtä aikaa. Hyvin jännän näköistä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monet haluavat mennä seisomaan aaltojen keskelle niin, että oikea jalka on toisen meren ja vasen toisen meren puolella – mutta jäätävän kylmä vesi ei houkutellut, niin otettiin kuvia muuten vaan. Meille sattui poikkeuksellisen tyyni päivä, mutta aaltojen kohtaaminen oli silti vaikuttavan näköistä. Kahlata tosiaan saa, mutta uiminen on kärjessä kiellettyä vaarallisten merivirtojen (pyörteiden?) takia. Skagen on kuuluisa myös liikkuvista dyyneistään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisäksi Skagen on toiminut merkittävänä puolustustukikohtana menneisyydessä, sillä sieltä käsin on pystytty puolustamaan koko Tanskaa. Merivirrat ovat arvaamattomia ja dyynit tosiaankin liikkuvat niiden ja kovan tuulen ansiosta, joten vieraiden alusten ei ole ollut helppo päästä rantautumaan täällä. Skagenista löytyy vielä nykyäänkin useita bunkkereita, jotka eivät ole maiseman kaunistajia, mutta muistuttavat siitä, että paikka on muutakin kuin Instagram-kohde.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Skagen on kuuluisa myös poikkeuksellisesta, maagisen kauniista valostaan, joka on houkutellut jo 1800-luvulla monia taiteilijoita viettämään kesänsä täällä, jotkut jopa siirtämään elämänsä ympärivuotisesti. Itse halusin tietysti kokea tämän kuuluisan valon ja olihan se mieletön. Tuntui kuin olisi itse ollut sellaisessa 1800-luvun pastellisessa maalauksessa sisällä! Hitsi vaan kun unohdin ottaa pitkän hameen ja pitsihatun mukaan…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Läheisen mäntymetsän tuoksu, dyynien valtavuus ja raikas meri-ilma toivat mieleen oman lapsuuden Yyterin maisemissa. Asumme Aarhusin alueella Keski-Jyllannissa ja siellä on yllättävän paljon korkeuseroja ja runsasta lehtipuuvoittoista metsää, mutta kun ajoimme kohti pohjoista kärkeä, muuttui kasvillisuus hiljalleen niukemmaksi, havupuupainotteisemmaksi ja maa tasaiseksi hiekkamaaksi. Poitsu sanoi, että tuntui kuin olisimme tulleet kuun pinnalle ja siltä se kieltämättä paikoin näytti. Talvet Skagenissa ovat varmasti hyyyvin tuulisia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten kuvista näkyy, niin olimme pukeutuneet melko lämpimästi ja se kannatti. Mereltä tuli kylmää kahdesta suunnasta, vaikka aurinko paistoi jo lämpöisesti ja Skagenin kylässä oli hyvinkin lämmin. Mutta ainahan rannalle kannattaa varautua hieman lämpöisemmillä varusteilla näin kevätaikaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä Sandormen-traktori on joku tosi vanha juttu myös – tai ei siis tämä kyseinen traktori vaan sen edeltäjä. Parkkipaikalta kärkeen on noin 1,5 kilometrin kävelymatka, jonka me kävelimme, mutta liikuntarajoitteiset ja pienet lapset voivat hyödyntää traktorikyytiä perille. Turismia Skagenissa on ilmeisesti ollut jo varsin pitkään ja tanskalaiset osaavat kyllä bisneksen teon ja brändäyksen myös näissä asioissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Dyyneiltä hyppiminen on tietysti aktiviteetti numero yksi. Lapsille ja aikuisille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Skagenin kylä on aivan ihastuttava! Lähes kaikki talot ovat keltaisia, mikä tekee hauskan melkein lavastemaisen fiiliksen. Kaikki on ihan viimeisen päälle upeassa kunnossa – tavallaan sen tuntee, että turismi pyörittää tätä paikkaa, mutta kuitenkin kalastajakylän tunnelmakin on edelleen olemassa ja etenkin tuoksussa – kalan haju on vahvasti läsnä. Tanskalaiset rakastavat nättejä taloja ja somistuksia, eikä Skagen ole todellakaan poikkeus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keskustasta löytyy Bamsemuseum eli pehmolelumuseo. Emme käyneet sisällä, mutta ulkoa päin tutkittuna huikean söpö paikka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä jaksan aina fiilistellä tanskalaisia kukkakauppoja, jotka tuovat rennon tyylikkäästi tuotteitaan myyntiin myös putiikin ulkopuolelle. Ylipäätään täällä on vahva kulttuuri siitä, että tavaraa myydään myös ulkona, jopa huonolla säällä. Vaatekauppojen ulkopuolella notkuvat rekit, sisustuskauppojen edustoilla pöydät täynnä keramiikkaa. Tämä tapa on kyllä vienyt minut monta kertaa sisäänkin asti ostoksille ja avannut kukkaronnyörit tehokkaammin kuin olin suunnitellut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näitä järjettömän söpöjä ikkunoita ja vanhoja taloja on joka paikassa Tanskassa, mutta en ole vieläkään kyllästynyt niitä kuvaamaan ja ihastelemaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Samoin katuvalot jaksavat aina vain ihastuttaa. Nämä tällaiset valot taitavat löytyä vanhemmilta alueilta jokaisesta tanskalaisesta kaupungista ja kylästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Skagen oli pullollaan taide- ja sisustusmyymälöitä, tanskalaista designia tietysti, mutta myös paljon paikallista käsityötä ja keramiikkaa. Toki myös muotiliikkeitä ja kahviloita & ravintoloita oli paljon. Minua yllätti se, että täällä voisi helposti viettää kokonaisen päivän ihan vain shoppaillen, ja siis todella suloisissa puitteissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keväinen Skagen ihastutti kovasti, mutta haluaisin nähdä tämän kylän vielä myös täydessä kesän vihreydessä. Loma-asunnon eli “sommerhus”:n vuokraaminen täältä voisi olla aika mahtavaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Skagenissa on myös upeita, vanhoja hotelleja, joissa olisin halunnut yöpyä tälläkin reissulla, mutta viime hetken varaajalle jäljellä oli enää NIIN järkyttävän ylihintaisia huoneita, että päädyimme majoittumaan noin 120 km päässä Aalborg-nimisessä kaupungissa. Se yllättikin oikein iloisesti ja ehdimme tehdä ja kokea sielläkin vaikka mitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suosittelen varaamaan Skageniin ainakin yhden kokonaisen päivän, joka vierähtää helposti ihanassa kylässä ja rannalla. Lisäksi lähistöllä on paljon ulkoilureittejä ja mm. Den Tilsandede Kirke eli hiekan valtaama vanha kirkko. Se on aika kuuluisa nähtävyys, ei mikään sykähdyttävä ulkomuodoltaan, mutta toki mielenkiintoinen esimerkki luonnonvoimien mahdista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihanaa kesän odotusta jokaiselle ja tulevien lomien suunnittelua! Kiinnostaisiko teitä saada muitakin matkailuvinkkejä Jyllantiin? Täällä on paljon muutakin ihanaa kuin se kuuluisa ja kieltämättä mahtava Legoland.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Advertisements

HYVÄSTIT SUOMEN KODILLE

Kaikkien mietintöjen jälkeen me päädyimme myymään Suomen kotimme ja se tyhjennettiin viime viikolla. Nyt rakkaat huonekalumme ja muut säästettävät tavarat ovat vuokravarastossa kunnes palaamme takaisin Suomeen. Joskus. Siitähän ei ole tietoa milloin ja mihin – toistaiseksi jäämme tänne Tanskaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kodin tyhjentäminen oli toki työlästä, mutta vähemmän tunteellista kuin odotin. Meidän asunto oli meille paras mahdollinen koti vuosien ajan, mutta nyt on aika uudelle. Enemmän tunteisiin menivät kaikki ihmiset ympärillä, mutta onneksi heistä ei tarvitse samalla tavalla luopua kuin seinistä. Tietysti haaveilen nyt jo kovasti, millaisessa kodissa sitten joskus Suomessa asuisimme ja miten kutsun sitten sinne rakkaat paluujuhliin.

Täällä ulkomailla asuessa Suomen reissuja odottaa kuin kuuta nousevaa. Sitä suunnittelee mitä kaikkea tekee, mitä syö, fiilistelee miten raikasta se ilma onkaan ja miten puhtaita metsät ympärillä. Sitten katupöly – asia, jonka olemassaolon olin jo lähes unohtanut – tunkeutuu silmiin ja kurkkuun. Ja ainoat mukanani olevat kengät ovat mustat mokkanahkatennarit valkoisilla pohjilla! Siis uskomattoman typerä valinta, nehän ovat pölystä lopullisesti harmaantuneet parin päivän jälkeen.

Nastarenkaiden tauoton rapina bussipysäkillä seisoessa raivostuttaa. Sitä paitsi missasin sen bussin, koska asetuin vain pysäkillä etualalle ja hymyilin. Vasta kun kuski ei tuntunut hidastavan ollenkaan, heilutin kättäni, eikä hän enää ehtinyt pysähtyä. Kylläpä sitä tottuukin hassuihin asioihin, täällä Tanskassa kun ei tarvitse heilutella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joudun odottamaan uutta bussia puoli tuntia. Pysäkille kanssani tulee maahanmuuttajataustainen nainen, joka manaa katupölyä (kätevä small talk -aihe). Hetken vajoan puhelimeni syövereihin, sitten laitan se pois ja kysyn häneltä, miten pitkään hän on ollut Suomessa. Juttelemme koko odotus- ja bussimatkan, melkein tunnin yhteensä. Hän kiittää lämpimästi juttutuokiosta ja minusta tuntuu, että hän todella tarkoittaa sitä. Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan ja nyt tiedän miten toivoisin.

Tuttujen ruokien pakkaukset näyttävät ihan hassuilta kaupassa. Tuulipukujen kahina kuuluu kaupungillakin. Puut ovat uskomattoman hoikkia, näinkö kapeita tosiaan? Ihmiset kulkevat harvemmassa, puhuvat hiljaa ja silti he pitävät ovea auki tuntemattomalle ja katsovat silmiin. Pakkasaamun ilma tuntuu julman kuivalta. Valo on äärettömän kaunis. Suihkussa vesi on niin silkkisen pehmeää, ettei sieltä malttaisi tulla ollenkaan pois.

Koko kehoon laskeutuu mieletön rentous – huomaan, että olen Tanskassa koko ajan vähän varuillani ja hieman jännittyneessä tilassa, tarkkailen enemmän miten pitäisi käyttäytyä ja punnitsen, mitä kieltä missäkin tilanteessa käyttäisin. Yritänkö sönköttää tanskaa vai vedänkö suosiolla enkuksi. Suomessa puhe tulee miettimättä, oikeat sanat soljuvat suustani oikealla hetkellä, tiedän vaikuttavani kohteliaalta ja positiiviselta, mistä tanskaksi en koskaan voi olla varma. Jään suustani kiinni joka paikkaan, tuttujen ja tuntemattomien kanssa.

Leikit vievät poikani ja hänen parhaan ystävänsä uskomattomiin fantasiamaailmoihin, eikä jää epäselväksi, miten paljon lapsi nauttii kun saa leikkiä omalla kielellään, mielikuvitella ilman rajoituksia ja toinen on vieläpä mukana siinä. Tällaista on olla kotona.

Mutta ympäristön harmaus tuntuu iskevän vasten kasvoja ja lamaannuttavan. Kyllä, Tampere on yksi suuri työmaa ja alkukevät vuodenajoista ankein, mutta miksi jokaisen talonkin pitää olla harmaa? Miksei missään näy mielenkiintoisen muotoisia ikkunoita tai hauskoja parvekkeita, edes uudisrakennuksissa? Kaikki on niin perin käytännöllistä. Tanskassa hupsut ratkaisut raivostuttavat joskus, mutta väriä ei puutu. Yhtäkkiä olenkin onnellinen, että pääsen sinne vielä takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja täällä me nyt ollaan, meidän kodissa ja arjessa Tanskassa. Odottamassa tietysti aina seuraavaa Suomen reissua ja suomalaisia vieraita, mutta onnellisina juuri nyt juuri tässä.

 

 

ELÄMYKSELLINEN LEGO HOUSE

Meillä oli Legoland-kausikortit viime kesälle ja siellä tulikin käytyä tooodella monta kertaa. Nyt vasta kuitenkin saimme itsemme Billundin toisen suuren Lego-nähtävyyden äärelle, nimittäin Lego Houseen. Minulle oli muodostunut mielikuva, että koko vuonna 2017 valmistunut talo on vähän niin kuin Legolandin jatke, tai ainakin lähinnä yritys saada turistivirtaa tähän pikkukaupunkiin myös talviaikaan kun huvipuisto on suljettuna. Odotukseni eivät olleet erityisen korkealla. Mutta paikkahan oli aivan mielettömän upea ja inspioiva! 

Hienointa Lego Housessa oli uudenlainen digitaalisuus, interaktiivisuus ja sellainen leikkisyyteen ja luovuuteen kannustaminen, josta aikuinenkin todella inspiroitui. Useammassa pisteessä seurasin hymyillen perheitä, joiden lapset olisivat jo halunneet jatkaa matkaa, mutta aikuiset vaativat saada vielä leikkiä hetken, hehe.

Mietin vain niin monessa kohtaa, että wau, miten huikean upeaa onkaan ollut niillä tyypeillä, jotka ovat päässeet mukaan rakentamaan tätä konseptia, kokonaisvaltausta asiakaskokemusta ja elämystä. Tällainen projekti olisi oikea unelmaduuni itselleni!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lego Housessa oli mahdollista mm. osallistua ison Lego-kaupungin rakentamiseen, tehdä oma animaatioelokuva, luoda Lego-lehtien kansia, rakentaa interaktiivisia Lego-kaloja, tutustua yrityksen vaiheikkaaseen historiaan ja nähdä vanhoja, nostalgisia Lego-paketteja. Todella hauska aktiviteetti oli ravintola, jossa tilattiin asettamalla palikat lukulaitteeseen ja sitten näimme, miten Lego-ukot “valmistivat” ruuan meille ja se saapui robottiputkea pitkin noudettavaksi.

Totta kai kiinnitin huomiota myös sisustukseen. Se oli rakennettu todella oivaltavasti niin, että tuntui kuin todella olisi ollut sisällä leikkimaailmassa. Kirkkaita värejä, selkeitä muotoja, humoristisia yksityiskohtia. Etenkin harmaana talvipäivänä kontrasti oikeaan maailmaan oli merkittävä ja ehdottomasti tärkeä osa elämystä.

Tätä kokonaisvaltaista hienoutta on itse asiassa niin vaikea kuvailla, että kannustan vain lisäämään Lego Housen listalle, jos olette tulossa Jyllantiin. Myös siis siinä tapauksessa, että olet tulossa ilman lapsia – tämä paikka nimittäin todellakin sopii myös aikuisille. Ja aikaa kannattaa varata kokonainen päivä.