Marraskuu-raukka saa aina olla valitusten kohteena. Itse jännitin vähän etukäteen marraskuuta täällä Tanskassa, koska olen Suomessa kokenut sen yleensä niin raskaana aikana. Ajattelin, että jos se tuntuu vaikealta kotimaassa kivojen töiden keskellä, niin miltä se mahtaakaan tuntua vieraassa maassa yksin puurtavana verkko-opiskelijana… Kuukausi kului kuitenkin nopeasti ja itse asiassa se oli täynnä kaikkea pientä kivaa. Ajattelinkin listailla tänne blogiin kuukauden parhaat jutut. Olisi myös mukava kuulla, miten teidän marraskuu sujui.

Tunnelmallisuus: Olen tullut siihen tulokseen, että olen ihminen, joka tarvitsee välillä pimeyttä. Nautin tunnelmallisesta hämystä, koristevaloista, kynttilöiden sytyttelystä ja siitä tunteesta, että on lupa vain käpertyä ja olla. Täällä Aarhusissa on keskustassa todella upeat jouluvalot, jotka tuovat ihanaa tunnelmaa kaupunkiin.

Jooga: Olen käynyt säännöllisesti joogatunneilla, minkä lisäksi sain ilon osallistua kahteen joogatapahtumaan. Toinen oli erään sateisen, kylmän ja pimeän perjantai-illan piristys joogaopettajani kotona, jossa ensin teimme rauhoittavan flow-harjoituksen ja sen jälkeen söimme intialaista ruokaa ja istuimme iltaa pienellä porukalla yömyöhään. Toinen oli Self Care Saturday -nimellä kulkenut upea lauantaipäivä, joka sisälsi kaksi pitkää joogaharjoitusta, meditaatiota, intialaista ruokaa ja keskusteluja. Aivan mahtavaa, että pääsin mukaan näihin!

Aamuiset kävelylenkit: Minulla on ollut marraskuussa ihan hirveästi opiskeluhommia, joten melkein joka päivä kaava on ollut sama: Vien pojan kouluun ja palaan itse kotiin tietokoneen ääreen. Olen kuitenkin ottanut tavaksi kävellä kotiin hieman pidempää reittiä läheisen metsän ja rannan kautta. Nämä kävelylenkit ovat upeita pilvisenäkin päivänä, mutta auringon noustessa tunnelma on ihan maaginen. Samalla olen kuunnellut podcasteja, äänikirjoja tai vain hyvää musiikkia.

Hyvin mennyt tanskan koe: Tosiaan mulla oli tanskan kielikoe marraskuussa, tai oikeastaan kaksi. Ensimmäinen kirjallinen osuus oli ihan perus, olen aikamoinen kielioppinörtti ja ruotsin koukerot on tullut aikanaan opeteltua kunnolla. Niinpä sen onnistuminen ei ollut isompi yllätys ollenkaan. MUTTA mistä olen tosi iloinen, niin myös se toinen koe eli suullinen osuus ja kuuntelut menivät hyvin. Sain jopa hyvää palautetta mun lausumisen kehittymisestä. On ihan mieletöntä huomata, että nykyään ymmärrän jotain tästä kielestä, joka puoli vuotta sitten kuulosti ihan pelkältä mongerrukselta. Nooh, onhan se sitä edelleenkin, mutta ehkä tässä keski-iässäkin (!!) vielä jotain pystyy oppimaan, vaikkakin hitaasti.

BookBeat: Ystäväni muistutti tämän sovelluksen olemassaolosta (kiitos!) ja olen jäänyt ihan koukkuun! Tosi laaja valikoima mielenkiintoisia kirjoja. Etenkin näin Suomen ulkopuolella asuessa on ihanaa kun BookBeatin kautta voin niin helposti lukea kirjoja suomeksi – ei ollenkaan itsestäänselvyys. Ja sekin on kivaa, että minun ei koskaan tarvitse tietää etukäteen, onko päivän aikana tilaisuus lukea, koska kirja kulkee kokoajan mukana puhelimessani. Useimpia kirjoja voi lukea tai kuunnella äänikirjana ja itse miksailen näitä iloisesti. Saatan kuunnella äänikirjaa bussissa ja vaihtaa kotona ruudulta lukemiseen.

Sisustusvieraat: Sain marraskuussa tosi suuren ilon ja kunnian viettää inspiroivan päivän kahden upean leidin kanssa, joihin olen tutustunut Sisustusterapiaa ry:n myötä. Samana päivänä muuten tein sen ensimmäisen vintage-hankintani, jonka esittelin edellisessä postauksessa. Näillä asioilla oli vinha yhteys, eli kiitos vaan makutuomaroinnista Tuija ja Tiina!

Lapset: No niin, sehän on ihan fakta, että lapset ovat piristävää seuraa marraskuussa, koska he eivät kärsi kaamosoireista vaan energiaa riittää. Olen ollut maanantaisin vapaaehtoisena avustajana pojan koulussa, mikä on ollut super-antoisaa. Lisäksi meillä on käynyt aika paljon koulukavereita leikkitreffeillä ja poitsulla oli yhdet kaverisynttäritkin.  Olen tosi iloinen, että nämä kaverikuviot toimivat niin mukavasti myös täällä Tanskassa. Toki kielimuuria on edelleen ja pojalla on välillä kova ikävä Suomen ystäviä.

Ystävät: En todellakaan pidä itsestäänselvyytenä sitä, että olen löytänyt ihania ystäviä täältä uudesta kotikaupungista – päinvastoin. ❤ Yhteiset kahvittelut, illanvietot ja vain viestittelytkin ovat tärkeämpiä kuin he varmasti uskovatkaan. Yhtenä päivänä tuli ihan superhyvä mieli siitä kun sattumalta törmättiin kahden tutun suomalaisen perheen kanssa bussissa ja vaihdettiin kuulumisia. Ehkä hassua, mutta tällaisilla pienillä asioilla on mulle ihan valtava merkitys arjessa. Sekin on ihanaa, että olen ystävystynyt poitsun opettajien ja luokkakavereiden vanhempien kanssa.

Varsinkin näin näitä parhaita juttuja listatessa huomaa sen, miten pienistä tavallisista asioista se ilo oikeasti koostuu. Ja myöskin sellaisista jutuista, joista voi nauttia melkeinpä missä vain ajasta ja paikasta riippumatta. Onni on siellä, missä muistaa nauttia tavallisuudesta.