WELCOME TO MY NORDIC LIVING BLOG

Lämpimästi tervetuloa, ihanaa kun löysit tänne! Tämä blogi on syntynyt rakkaudesta skandinaaviseen sisustamiseen. Täällä keskitytään kotiin ja kaikkeen visuaalisesti viehättävään ympärillämme. Usein se tarkoittaa sisustamisen lisäksi myös reissuja ja arjen iloja.

Vuoden 2018 aikana blogissani tulee olemaan kantavana teemana asuminen Tanskassa, sillä olemme muuttamassa mieheni ja 5-vuotiaan poikani kanssa Aarhusiin töihin ja opiskelemaan. Ulkomailla asumisen myötä varmasti erilaiset reissujutut blogissani lisääntyvät.

Olen kirjoittanut aiemmin yli viisi vuotta sisustuspainotteista lifestyleblogia nimeltä Zubi’s Corner, mutta nyt halusin aloittaa “puhtaalta pöydältä”. Blogimaailma on muuttunut paljon näiden vuosien aikana, mutta rakkauteni kirjoittamiseen ja valokuvaamiseen on vain vahvistunut.

Minulle bloggaaminen on tapa nähdä enemmän kauneutta ihan tavallisissa asioissa. Toivon, että se välittyy myös Sinulle! Olen iloinen, jos jätät kommentin ja kerrot, mitä pidät uudesta blogistani.

Sydämellä, Suvi

AARHUSISSA ASUNTOA ETSIMÄSSÄ

Meidän muuttomme Tanskaan lähestyy ja tällä viikolla kävimme paikan päällä katsomassa asuntoja. Tämä oli itselleni ihan ensimmäinen kerta tulevassa kotikaupungissa, joten voitte varmaan uskoa, että jännitti!

fullsizeoutput_c20

Tanskassa kauniita, laadukkaita ja hyvin varusteltuja vuokra-asuntoja tuntuu olevan  paljon tarjolla. On yleistä, että asunnoissa on suuret huoneet, valtavat ikkunat, kauniit design-keittiöt integroituine koneineen, pesutornit kylpyhuoneissa sekä suuret parvekkeet – ja myyntikuvat ovat viimeisen päälle upeita. Aluksi vaikutti siis siltä, että valikoimaa riittää ja voisimme kiertää parin päivän reissulla suurenkin määrän ehdokkaita.

fullsizeoutput_c22

Todellisuus osoittautui hieman haastavammaksi, nimittäin vuokranantajiin oli hyvin vaikeaa saada yhteyttä. Yleinen systeemi Tanskassa on se, että asunnonvälitykseen on omat sivustonsa (esim. Boligportal), jonne pitää ostaa jäsenyys ja sen kautta pääsee lähettämään viestejä vuokranantajille. Meidän kokemuksemme mukaan vastauksia oli hyvin vaikea saada, johtuen varmasti osittain ulkomaalaistaustastamme ja englanninkielisestä yhteydenotosta. Jos vastauksia tuli, ne kertoivat lähinnä yleisistä esittelyajoista – yksityisesittelyä oli mahdotonta saada sovittua.

fullsizeoutput_c24

En ole varmaan montaa kertaa elämässäni ollut niin stressaantuneessa tilassa kuin keskiviikkoaamuna lennolla kohti Billundia. Nyt sitä sitten olisi pakko löytää uusi koti tulevasta, tuntemattomasta kotikaupungista, eikä tilanne näyttänyt mitenkään erityisen lupaavalta.

IMG_0436

Onneksi saimme miehen tulevan pomon avuksi, hänellä kun sattui olemaan kontakteja asunnonvälitysfirmoihin. Yllättäen sitä kautta ne yksityisesittelytkin sitten järjestyivät. En tiedä, mitä olisimme tehneet ilman hänen apuaan! Pääsimme katsomaan neljää asuntoa, joista yksi vastasi kriteerejämme melko hyvin. Uusi ja kaunis kolmio lähellä meren rantaa, lähellä metsää ja ulkoilumaastoja, useita kouluja ja päiväkoteja alueella, lyhyt (noin 5 km) matka keskustaan ja hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Itse alue on kylläkin hieman keskeneräinen ja jonkin verran saattaa olla rakennustyömaan melua ympäristössä, mutta jostain oli vain pakko tinkiä tällä aikataululla.

IMG_0434

Moni on kysynyt meiltä, millainen hintataso vuokra-asunnoissa on verrattuna Suomeen. Meillä on tosi monta vuotta siitä kun olemme asuneet Suomessa vuokralla, mutta sanoisin, että Aarhusissa asunnot ovat hieman edullisempia kuin täällä saman kokoisessa kaupungissa Tampereella. Ainakin kun ottaa huomioon tanskalaisten asuntojen korkean varustelutason ja laadukkaat materiaalit.

Tanskassa on kuitenkin tosi yleistä, että jokaisen vuokralaisten jälkeen ainakin osa pinnoista uusitaan ja tämän vuoksi vuokravakuutta on ilmeisesti mahdotonta saada kokonaisuudessaan takaisin. Takaisin tuleva summa riippuu siitä, minkä verran on tehnyt reikiä seiniin tai materiaaleihin tullut kulumaa. Pakko niitä reikiä on kuitenkin ainakin jonkin verran tehdä, sillä esimerkiksi meidän tulevassa kodissamme on valtavat ikkunat, mutta ei minkäänlaisia verhoja – jotkut verhotangot tai -kiskot on siis ihan välttämätöntä asentaa.

IMG_0433

No mutta, reissu oli siis onnistunut ja nyt meillä on tiedossa tuleva osoite, mikä mahdollistaa taas asioiden etenemisen. Nyt pystymme suunnittelemaan paremmin, mitä otamme mukaan ja pääsemme pyytämään tarkat tarjoukset muuttofirmoilta. Lisäksi alamme etsiä hoitopaikkaa pojalle, mikä tuleekin varmaan olemaan seuraava iso haaste. Mutta eiköhän sekin vielä järjesty.

IMG_0439

Ja entäs se kaupunki itsessään? Aarhus vaikutti oikein ihanalta, eloisalta, sopivan kokoiselta ja rennolta kaupungilta, jossa viihdymme varmasti mainiosti. Ihmiset olivat joka puolella äärimmäisen ystävällisiä ja puhuivat loistavaa englantia – tanskasta en sitten ymmärtänytkään sanaakaan, hah. Todella pelottavaahan tämä on juuri tuon vaikean kielen takia – en yksinkertaisesti tajua, miten sitä voi oppia! Aika paljon mietin, miten hulluja me ollaankaan, mutta onpahan jotain, mitä mummona muistella.

fullsizeoutput_c1a

Postauksen kuvat ovat Aarhusin sisustusliikkeistä, joita pääsin kiertämään pikaisesti – ihania! Viimeinen kuva on tulevan kotimme keittiöstä. Saan kuin saankin siis uuden valkoisen keittiön, josta haaveilin.  Taas kerran, varo mistä unelmoit, sillä…

MUUTTOVALMISTELUJA & JÄNNITYSTÄ

Muuttovalmistelut ovat alkaneet. Jätämme kalustettuna vuokralle meidän Suomen kotimme, mutta onhan vuokralaisen omille tavaroille tehtävä tilaa ja nyt olemmekin jo aika ahkerasti käyneet läpi kaappeja ja varastoja. Loputon suo, voin kertoa!

Vielä ei ole tietoa, millaiseen kotiin muutamme ja minkä verran otamme tavaraa mukaan ja silti pitäisi jo alkaa lajitella tavaroita mukaan otettaviin, kierrätykseen meneviin ja Suomeen jätettäviin. Stressaavaa! Ensi viikolla lähdemme miehen kanssa käymään tulevassa kotikaupungissa Aarhusissa ja toivottavasti palaamme takaisin jonkinlainen vuokrasopimus taskussa…

fullsizeoutput_b86

5-vuotias poikamme Tuukka on suhtautunut Tanskaan muuttoon yllättävän innostuneesti. Hänellä taitavat olla mielessä vain Legoland, lentokoneeseen pääseminen ja Tanskan kotiimme vierailulle tulevat ystävät. Olemme kyllä ahkerasti hehkuttaneet näitä ihania ja kivoja tulevia juttuja, mutta myös muistutelleet, että sielläkin mennään päiväkotiin ja eletään ihan tavallista arkea. Tai no, tavallisesta se arki varmasti on aluksi hyvin kaukana kun emme ymmärrä, mitä ympärillä puhutaan.

Uskon, että kielellisesti taitava lapsemme oppii kyllä uuden kielen, mutta hän on jo tottunut ilmaisemaan itseään hyvinkin seikkaperäisesti, joten turhautumisen määrä uuden kielen edessä tulee varmasti olemaan suuri.

Eniten tässä muutossa jännittää juuri pojan sopeutuminen. Muutos tulee olemaan todella valtava. Ei rakkaita päiväkotikavereita, vieras kieli ympärillä, ihan erilainen koti (hän on tosi kiintynyt meidän nykyiseen). Samalla tietysti jännittää oma tuleva arkeni, ihan tismalleen samoista syistä. Tulen kaipaamaan superpaljon ihania työkavereitani, joiden kanssa on niin hauskaa joka päivä!

fullsizeoutput_b85

Sinänsä yhteydenpito perheeseen ja ystäviin ei jännitä, eikä muutos ole niin suuri. Olemmehan nytkin asuneet kaukana monista läheisistä ja Tuukkakin on tottunut näkemään muutamia hyvin tärkeitä ystäviä vain pari kertaa vuodessa. Hän on siis jo oppinut sen, että ystävyys kestää, vaikka välimatkaa onkin. Uskon, että meillä tulee olemaan ilo vastaanottaa monia rakkaita vieraita uuteen kotiimme ja käydä itsekin Suomessa siloin tällöin.

 

Luemme joka päivä kirjoja ja poju tykkää niistä kovasti. Niinpä ajattelin, että kirjallisuus olisi hyvä tapa käsitellä muuttoa toiseen maahan. Ei muuten ollut ihan helppo löytää aiheeseen sopivia lastenkirjoja suomeksi! Tori.fi:stä bongasin tämän Jason muuttaa maasta -kirjan, jota on nyt luettu meillä ahkerasti. Tuukka on itse pyytänyt, että luettaisiin kirjaa uudestaan ja uudestaan.

Kirjassa kuvataan tosi hellyyttävästi pienen Jasonin ja hänen äitinsä muuttoa maahan, jonka kieltä he eivät ymmärrä. Jason pakenee omaan mielikuvitusmaailmaansa ja ihmettelee, miten voi tuntea itsensä yksinäiseksi muidenkin seurassa. Pikku hiljaa he kuitenkin oppivat kieltä ja sopeutuvat – ja yhdessä muistelevat kotiin jääneitä ystäviä ja puhuvat omaa rakasta kieltään.

fullsizeoutput_b83

En olisi kyllä etukäteen uskonut, miten monta asiaa onkaan hoidettavana tällaisessa muutossa, vaikka lähdemmekin “vain” tilapäisesti toiseen Pohjoismaahan. Mutta askel kerrallaan asiat etenevät. Olen ylpeä meistä, että uskallamme lähteä tähän, vaikka välillä jännittää niin, että kurkkua kuristaa. Onko tämä hulluin päätös ikinä? Mitä kaikkea vielä onkaan edessä – ei ainakaan tylsä ja tasainen vuosi.

Onko teillä lukijoilla kokemusta muutosta ulkomaille lapsen kanssa? Kaikki vertaistuki on nyt kultaakin kalliimpaa, joten kiitos jo etukäteen, jos jätät kommenttia.