ROHKEUDESTA

Olen saanut tänä vuonna paljon kommentteja rohkeudesta. Moni on todennut, että olettepas te rohkeita kun muutatte ulkomaille. Osa on tunnustanut, että haluaisi itsekin tehdä jotain vastaavaa, jos rohkeus riittäisi. Moni työkaverini on sanonut, että on oppinut minulta nimenomaan rohkeutta. Se tuntuu todella upealta ja suorastaan kunnia-asialta.

fullsizeoutput_131c

Olen siis monen mielestä rohkea. Ja kai olenkin tehnyt elämäni aikana monia rohkeita juttuja. Mutta minä olen aina halunnut nähdä maailmaa ja kokea uusia asioita. En ole uskaltanut jättää tilaisuuksia käyttämättä. Rohkeiden päätösten takana on siis oikeastaan ollut ihan puhdasta pelkoa. Olen pelännyt sitä, mitä tapahtuisi, jos en uskaltaisi tehdä muutoksia. Kuinka paljon katuisin? Mitä ovia sulkisin?

Minun elämässäni ne asiat, jotka ovat pelottaneet eniten, ovat opettaneet ja antaneet eniten. Aina.

fullsizeoutput_131e

Unelmilla on tapana toteutua ja siksi jo pelkästään unelmien ääneen sanominen vaatii valtavasti rohkeutta. Viime vuonna listasin vanhaan blogiini asioita, joista unelmoin. Aloin myös puhua unelmistani enemmän. Listalla ensimmäisenä komeili haave ulkomailla asumisesta ja työskentelystä. Kun siis tämä tilaisuus tarjoutui, Tanskaan muutto perheen kanssa, niin miten olisin uskaltanut kieltäytyä?

Pitää myös muistaa, että erilaiset asiat ovat rohkeita eri ihmisille. Mieheni mielestä minä olen  äärimmäisen rohkea kun olen lähtenyt rakentamaan täällä Aarhusissa verkostoja tyhjästä osallistumalla kursseille, tapahtumiin ja illanviettoihin. Minulle tällainen ei kuitenkaan ole erityisen rohkeaa! Pientä jännitystähän se aiheuttaa mennä mukaan tilaisuuksiin, joissa en tunne ketään, mutta mitään erityistä rohkeutta tällainen ei minulta vaadi.

Minä pidän äärimmäisen rohkeina ihmisiä, jotka lähtevät isoihin remontti- tai talonrakennusprojekteihin. Samoin on mielestäni ihailtavaa ja rohkeaa haluta suuri perhe. Meille ja etenkin parisuhteellemme pojan vauva-aika oli niin rankkaa, että emme ole vieläkään uskaltaneet lähteä toiselle kierrokselle. Mutta ehkä juuri siksi vielä joskus rakennamme talon ja laajennamme perhettä – silloin voitte todellakin kehua rohkeuttani!

Yhdessä lastenkirjassa todetaan, että rohkea on se, joka uskaltaa, vaikka pelottaa. Ja näinhän se on.

Mitä tilaisuuksia sinä et uskaltaisi jättää käyttämättä?

VALOKUVAUSKURSSILLA

Ulkomaille muutossa ja opintovapaassa on sellainen hyvä puoli, että kalenteri on ihanan väljä. Ehdin siis mainiosti mukaan monenlaisiin tapahtumiin ja kursseille, jotka jäivät Suomen täyteen ahdetussa arjessa vain haaveeksi. Olenkin tunkenut itseni vaikka mihin kissanristiäisiin piknikeistä kahvitteluihin ja baari-illoista tanskan kieliryhmiin. Osa on ollut hittejä ja osa sitten enemmän huteja, mutta hauskaa on ollut. Täällä on upean aktiivista porukkaa.

fullsizeoutput_1242fullsizeoutput_1243

Viime viikonloppuna minulla oli suuri ilo ja kunnia osallistua Aarhus International Communityn ja tarkemmin sanottuna sen yhteydessä toimivan Spouse Communityn järjestämään valokuvaus-workshopiin.

fullsizeoutput_123b

 

Tykkäsin todella paljon kurssin vetäjän, Brasiliasta kotoisin olevan valokuvaajan Mariana Gilin tyylistä. Hänen johdollaan perehdyimme ihan muutamaan valokuvauksen perusasiaan eli koko kameran ohjekirjaa ei onneksi yritetty ottaa kerralla haltuun. Ja koska kyseessä oli nimenomaan workshop, niin pääsimme itse harjoittelemaan paljon. Ryhmä oli ihanan pieni ja tunnelma erityisen lämminhenkinen.

Täällä Aarhusissa on kyllä aivan ihana kansainvälinen yhteisö ja porukka, jotenkin kaikki ovat niin avoimia ja sydämellisiä. Olen myös tutustunut moniin luovien alojen ammattilaisiin, mikä on ollut erityisen inspiroivaa.

fullsizeoutput_123e

Minulla on ollut koko alkuvuoden ajan hurja kamerakuume ja uskotte varmaan, ettei tämä kurssi sitä vähentänyt ollenkaan! Pääsin testaamaan muiden kurssilaisten laadukkaita järkkäreitä ja ai että, miten kaipaankaan etsimen kanssa kuvaamista. Mitään isoa kameraa en kuitenkaan halua, koska tiedän, etten tulisi sitä kuitenkaan kantamaan mukanani.

fullsizeoutput_1237

Olen listannut itselleni ominaisuudet, jotka tulevassa uudessa kamerassa tulee olla:

  • Kosketusnäyttö, jolta tarkentaminen haluttuun pisteeseen onnistuu helposti sormella.
  • Etsin (elektroninen): helpompi kuvata kirkkaassa päivänvalossa ja valokuvaamisen fiilis on paljon parempi. Lisäksi tykkään hiukan piiloutua kameran taakse kun kuvaan, etsimen kanssa se onnistuu.
  • Mahdollisuus ohjata kameraa älypuhelimella ja wifi, jotta kuvien siirto someen on helppoa.
  • Pieni koko ja keveys sekä tyylikäs ulkoasu, jotta kameraa on oikeasti mukava kantaa mukana.
  • Kunnon järjestelmäkamera eli vaihdettavat objektiivit, jotta voin ottaa monipuolisempia kuvia ja kehittyä kuvaajana enemmän.
  • Hyvät videokuvausominaisuudet.
  • Kääntyvä näyttö eli selfie-tila.
  • Kuvanvakaaja, koska inhoan tärähtäneitä kuvia.
  • Kohtuullinen hinta.

fullsizeoutput_123c

Tämän listan kanssa siis lähden etsimään sitä oikeaa. Tällä hetkellä tuntuu, että hyvä vaihtoehto voisi olla Olympus OM-D E-M10 Mark II, johon hankkisin pari erilaista edullisemman pään putkea: pikkuzoomin yleiskuvaukseen ja toisen kiinteäpolttovälisen  objektiivin henkilökuvaukseen. Myöhemmin voisin sitten panostaa johonkin hieman arvokkaampaan objektiiviin kun saan tuntumaa kameraan ja hahmotan paremmin, millaisia ominaisuuksia kaipaan.

fullsizeoutput_123f

Miltä kuulostaa? Otan erittäin mielelläni vastaan kokemuksia tästä Olympuksesta sekä suosituksia sopivasta kameramallista!