TAAS KOHTUULLISTA JOULUA…

Mitä teille tulee mieleen kohtuullisesta joulusta? Urbaanilegenda? Vanhan ajan joulu? Saavuttamaton unelma? Modernisti Kodikas -blogin Kerttu haastoi meidät sisustusbloggaajat kirjoittamaan tästä aiheesta ja tiesin heti, että tähän haluan tarttua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä olen minimalisti, enkä nauti ylimääräisestä tavarasta, myöskään jouluna. Olen myöskin vahvasti arki-ihminen, nautin hyvästä arjesta ja siihen liittyvistä jutuista. En ole edes uskonnollinen, joten ei ehkä ihme, että vielä joitakin vuosia sitten tuntui, ettei joulu ole niinkään mun juttu. Joulunalusaika oli todella kiireistä töissä ja pyhinä tuntui suurimmalta lahjalta se, että taas oli selvinnyt hengissä ja suunnilleen terveenä sinne saakka. Vuodesta toiseen vuodenvaihteen juhlien paras hetki oli itse asiassa se kun juhlat olivat ohi, kaikki koristeet sai kerätä laatikoihin ja tammikuun aurinko alkoi paistaa uuden alun merkiksi. 

Älkää ymmärtäkö väärin, totta kai nautin monesta asiasta joulussa. Minusta oli ihanaa kokoontua perheen kanssa yhteen, nauttia hyvästä ruuasta ja muistaa läheisiä. Joulun ajassa on parasta se, miten työelämässäkin tulee muistettua yhteistyökumppaneita ja  päiväkodissa aikuisia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omasta lapsuudestani muistan hyvin joulun suuren taian. Rakastin tonttuleikkejä, joulukuusen ja kynttilän valoa, hämyistä joulusaunaa, joululauluja, kirkkoa, kiireettömyyttä ja kotona olemista. Kerran vietimme poikaystäväni kanssa joulua Venezuelassa asti ja se tuntui ihan kivalta – skipattiin ikään kuin koko jouluhössötys – mutta kuitenkin jäin jollain hassulla tavalla kaipaamaan joulun tunnelmaa. Tiesin, että Suomesta kyllä löytyy se kohtuullinen, ihana, rakas joulu, josta niin kovasti pidän.

 

No, mikä sitten oli ongelmana? Aikuisena joulusta oli kadonnut kiireettömyys. Olimme muuttaneet pois kotipaikkakunnalta, joten joulusta tuli melkoista suorittamista. “Kai me sitten viimeistään jouluna nähdään kun tulette käymään?” ja minä vastasin, että totta kai me tullaan ja totta kai me nähdään. Sitten mentiin aikataulun kanssa paikasta toiseen ja muistan, miten paljon väsytti ja ällötti kun ei päässyt edes liikuntaa harrastamaan, muuten kuin siirtymällä tietysti seuraavan konvehtirasian luo. Tiedän, että olimme odotettuja vieraita ja oli ihanaa mennä valmiisiin herkkuja notkuviin pöytiin, mutta jossain vaiheessa tajusimme, ettei tässä ole mitään järkeä. Jouluna olisi tarkoitus ladata akkuja ja nauttia, ei stressaantua kiireisen aikataulun ja täyteen pakatun auton kanssa. Siinä ei ollut meille mitään kohtuullista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niinpä viime jouluna, ensimmäistä kertaa aikuisiällä me jäätiin kotiin. Omaan kotiin. Se oli niin ihanaa! Oma sauna, reipas ulkoilu aamulla, ruuanlaitto, kodin koristelu, joululaulut… ja illalla pääsi nukkumaan omaan sänkyyn. Meille tuli paljon ystäviä ja perhettä kylään, mutta en kokenut sitä ollenkaan raskaaksi. Oli ihanaa emännöidä joulua, paljon rennompaa kuin siirtyä valmiista pöydästä toiseen. Onkin tosi tärkeää, että jokainen löytää sen oman tapansa viettää kohtuullista joulua. Minulle rennompaa on häärätä emäntänä kuin istua vieraana – jollekin toiselle se voi taas olla täysin päinvastoin.

Tänä jouluna olemme taas omassa kodissa, meidän Suomen kodissa nimittäin. Siellä on aika vähänlaisesti astioita ja kalusteita, koska suuri osa tavaroistamme on täällä Tanskassa, mutta halusin silti kutsua kaikki meille. Ovi on auki ystäville sekä perheelle ja patjoja laitetaan yöksi lattioille juuri niin paljon kuin tarvitaan. Täydellisiä joulukoristeita, alusta asti itse tehtyjä ruokia tai jokaiselle samanlaisia juomalaseja ei kannata odottaa, mutta joulusaunan lämpöön pääsee varmasti, eikä nälkä jää kenellekään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olemme jo monta vuotta sitten sopineet miehen perheen kanssa, että lahjoja ei osteta aikuisten kesken lainkaan. Oman perheeni kanssa meillä on puolestaan jo viidettä joulua sopimus, että arvomme lahjojen antajat ja saajat – jokainen ostaa ja saa siis yhden lahjan. Mielestäni tämä on ollut erittäin kiva tapa josta ei toivottavasti tarvitse luopua. Lapset toki nyt saavat enemmän (liikaa) lahjoja… vielä kun siihen keksisi jonkun hyvän hillitsemiskeinon! Itse tykkäisin, että oma poika saisi lahjaksi elämyksiä tavaran sijaan.

Nyt tänä vuonna olen miettinyt ekologisuutta tosi paljon, kuten varmasti moni muukin. Ilmastoahdistus on vahvasti läsnä tässä joulussa. Vähän nolottaa kertoa, että lennämme  lomalle Suomeen. En voi siis tosiaankaan kehuskella, että joulumme olisi jotenkin erityisen ympäristöystävällinen. Nuo juuri toivomani elämyksetkin voivat olla itse asiassa ympäristölle kovin kuormittavia, esimerkiksi viikonloppu hotellissa ei ole ollenkaan niin kestävän kehityksen mukainen lahja kuin ehkä ajattelisi, saati sitten viikonloppupyrähdys lentäen jonnekin kivaan kaupunkiin…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuitenkin se on hyvä, että joulupöydän antimet saa halutessaan hyvinkin kasvis- ja kalapainotteisiksi. Viime vuonna tuli vähän (lue: paljon) liioteltua ruuan määrän kanssa. Oli todella, todella ikävää heittää ruokaa pois! Tänä vuonna haluan kiinnittää erityistä huomiota hävikin minimoimiseen. Mielummin joku tarjottava saa loppua kuin että kaikkia jää. Eikä jokaista sorttia missään nimessä tarvitse pöydässä olla. Välillä tuntuu, että me hankimme joulupöytiimme jopa niitä ruokia, joista emme oikeasti edes pidä, “mutta kun ne nyt vaan kuuluu jouluun”. Aika hullua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vielä loppuun pari sanaa tanskalaisesta joulumeiningistä. Täällä tunnutaan todellakin rakastavan joulua ja ottavan tästä sesongista kaiken irti! Jouluvaloja on valtavasti, joulumarkkinoita joka nurkalla ja erilaisia joulukoristeita ja rumia villapaitoja myyviä pop up -kauppoja on putkahdellut sinne tänne. Tanskalaiset ovat mielestäni aika hassuttelevaa porukkaa, eivätkä ota myöskään joulua kovin vakavasti. Koristeet ovat hyvinkin runsaita, eivät ollenkaan niin minimalistisia kuin odotin etukäteen.

Vaikuttaa siltä, että täällä joulu on vähintäänkin yhtä kaupallinen kuin Suomessa. Ihmiset täällä nauttivat paljon tapahtumista ja niitä onkin rakennettu joulun ympärille paljon. Esimerkiksi tavaratalon jouluvalot eivät täällä noin vain syty tiettynä kellonaikana, vaan sytytyksen ympärille rakennetaan kunnon häppeninki, joka kokoaa kaupungin täyteen väkeä. Ensi viikolla pääsen ilokseni testaamaan perinteisen tanskalaisen jouluruuan ja ajattelinkin vielä palata näihin Aarhusin joulutunnelmiin omassa postauksessaan.

Ja hei, kannattaa ehdottomasti tsekata ensi viikolla Kertun koonti, jonka hän tekee kaikista näistä haasteeseen osallistuvista postauksista vielä ennen joulua.

Ihanaa joulunodotusta juuri sinulle!

One thought on “TAAS KOHTUULLISTA JOULUA…

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s