Nyt on kaksi viikkoa koulua takana hyvällä menestyksellä. Poitsu on saanut uusia kavereita, oppinut jo monia sanoja englanniksi ja tanskankieliset sanatkin tuntuvat taas palanneen mieleen suomenkielisen (pitkän) kesäloman jälkeen. Mutta myönnettävä se on, tämä uuden arjen alku on ollut kaikille rankkaa ja hämmentävääkin, joten halusimme palkita pienen supersankarimme hauskalla päivällä perheen kesken.

Ostimme heti alkukesästä kausikortit Billundin Legolandiin ja siellä onkin tullut käytyä tosi monta kertaa. Joka kerta kuitenkin riittää uutta ihailtavaa ja meille on jo muodostunut omat lempijutut. Itse asiassa parin suosikkilaitteen ohella ne ihan perinteiset kaupunkipienoismallit ovat kaikkien mieleen, niitä on aina kiva tutkia.

Täällä Tanskassa on tosi yleistä, että ihmiset kantavat eväitä mukanaan ja pystyttävät pieniä piknikejä milloin mihinkin. Tapa varmasti juontaa juurensa siitä, kun kouluihin ja päiväkoteihin on otettava mukaan joka päivä “madpakket” eli eväsboksit, joten kylmän lounaan syöminen boksista on kaikille ihan normaali ja tuttu juttu. Itse en ole kyllä siihen tapaan vieläkään tottunut, suomalainen mieleni vaatii sitä kunnon lämmintä lounasta…

Meidän poika on allerginen kananmunalle ja täällä tämän allergia-asian kanssa on ollut ajoittain hieman haastavaa. Niinpä mekin olemme alkaneet pakata usein eväitä mukaan, tietääpähän ainakin varmasti, mitä lapselle tarjoaa. Mutta kun on koko päivän reissussa, niin eihän sitä eväillä pärjää. Legolandissa on kyllä kiitettävän hyvin allergeenitaulukot esillä ravintoloissa, mutta itse ruuan laatu ei siellä ole mitään erityisen hyvää ja hinnat ovat melko korkeat. (Btw yleisestikin olisi ihanaa, jos tällaisissa lapsiperhekohteissa olisi laadukasta ja monipuolista ravintolatarjontaa…)

Ehdotin sitten pojille, että josko lähdettäisiin syömään johonkin kivaan ravintolaan läheiseen Vejlen kaupunkiin, jossa olen halunnut käydä. Ja niin päätettiin tehdä.

Vejle oli kyllä aivan hurmaava kaupunki! Hieman tuli mieleen Aarhus pienoiskoossa, sillä kadun varsilla oli paljon samoja ihania ketjuliikkeitä ja -ravintoloita. Olin kylläkin taas kerran unohtanut sellaisen pikku jutun, että täällä Tanskassa sunnuntaisin kaikki on kiinni, siis ihan kaikki kaupat ruokakauppoja lukuunottamatta ja myös suuri osa kahviloista ja ravintoloista. Tämä asia kannattaa siis ottaa huomioon, jos täällä päin reissaatte – itse en ole näemmä vielä viiden kuukauden aikana oppinut tätä muistamaan. Vejlessä oli siis todella hiljaista, mutta silti kaunista. Pitää ehdottomasti palata vielä uudelleen paremmalla ajalla tähän suloiseen tanskalaiskaupunkiin.

Se meidän ravintolasuunnitelma ei kyllä mennyt ihan putkeen. Nimittäin Vejlessä ei ilmeisesti olla kuultu allergioista. Kun kolmannessa ravintolassa henkilökunta vain pyöritteli silmiään ja tarjosi gluteenitonta annosta kun kysyimme munattomista vaihtoehdoista, meinasi iskeä epätoivo. Poikamme kananmuna-allergia on tosiaan sen verran paha, että hän reagoi voimakkaasti hyvin, hyvin pieneenkin määrään. Emme siis voi valitettavasti missään nimessä ruokailla ravintolassa, jossa ei olla ihan varmoja, mitä esimerkiksi juustot ja sämpylät sisältävät. Lopulta päädyimme kuitenkin ihan viihtyisään sushipaikkaan ja saimme vatsamme täyteen, vieläpä todella ihanan palvelun kera.

Tällaisia retkiä perheen kanssa on tullut kyllä tehtyä paljon näiden Tanskassa vietettyjen kuukausien kanssa ja se on aika mahtavaa se! Pitää ehdottomasti jatkaa tällaista tapaa sitten kun tie vie takaisin Suomeen.