PEHMEÄ SUOMI, SELKEÄ TANSKA – MITEN LUONTO JA YMPÄRISTÖ VAIKUTTAVAT SISUSTUKSEEN

Meitä suomalaisia joskus kuulee hieman moitittavan siitä, ettemme ole kovin rohkeita käyttämään sisustuksissa voimakkaita värejä. Monet suomalaiset pitävät pehmeistä valkoisen, beigen ja harmaan sävyistä, hieman mustaa, ruskeaa ja sinistä joukkoon, mutta väripaletti pidetään usein “turvallisen” niukkana. Suomalaiset eivät kuitenkaan erityisesti rakasta valkoisia seiniä vaan tykkäävät maalata niihin pehmeämpiä sävyjä, ikään kuin luomaan raameja ja koska tosiaan suosimme valkoista väriä huonekaluissa, niin sävytetyt seinät tuovat ne paremmin esiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Heti kun muutimme tänne Tanskaan, huomasin, että täällä ihmiset kyllä pukeutuvat mustaan ja harmaaseen, mutta kodeissa näkee paljon tosi värikkäitä valaisimia, värikylläisiä taulukollaaseja ja huonekaluissa valkoisen sijaan esimerkiksi tiikkiä, tammea ja muita puumateriaaleja enemmän kuin Suomessa. Kuitenkin seinät pidetään yleisesti kokonaan valkoisina, samoin yleensä keittiöt.

uusi vuosi 2

Oletteko koskaan miettineet, mistä nämä erot voisivat johtua? Minä veikkaan ilmastoa ja rakennuskantaa. Vietimme joululomaa Suomessa ja olihan se harmaus taas lähes hätkähdyttävää. Siis oikeasti, sen suomalaisen talven vaaleuden, haaleuden ja valon pehmeän pastellisuuden unohtaa jopa suomalainen. Kuitenkin tämä aika jatkuu meillä Suomessa tosi pitkään. Minun mielestäni suomalaisen talvimaiseman harmaus on jotain aivan sykähdyttävän kaunista, huomaan sen herättävän lapsuusmuistoja ja inspiroivan minua valtavasti. Varmasti haluan jollain tavalla jopa tiedostamattani myös sisustuksessa ilmentää sitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä Tanskassakin on toki pimeää talvella, mutta juuri eilen, siis tammikuun alussa, bongasimme jo uusia vihreitä lehtiä puskevan puihin ja nurmikot ovat kirkkaan vihreitä edelleen. Tanskassa lisäksi näkee aika paljon ruskeaa väriä luonnossa näin talvella, sillä täällä suositaan sellaista puskalajia, joka jättää ruskeat lehdet kiinni pensaaseen ja ne putoavat vasta uusien vihreiden tullessa keväällä. Maiseman sävyt ovat siis totaalisen erilaiset ja totta kai se vaikuttaa meihin ihmisiin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Suomessa elämme vielä monella tavalla lähellä luontoa ja se onkin kautta aikojen inspiroinut meitä visuaalisia ihmisiä. Suomalainen muotoilu toistaa hyvin usein jään ja lumen sävyjä sekä muotoja. Tanskalainen ja suomalainen design sopivat toki mielettömän hyvin yhteen ja kuten tiedämme, moni suomalainen sisustaja luottaa tanskalaiseen muotoiluun, niin minäkin. Eihän tässä missään eri puolilla maapalloa olla, vaan hyvinkin lähellä toisiamme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomaan kuitenkin ainakin itse, että Suomen kodissa ihan selkeästi hieman pehmeämmät tekstiilit ja haaleammat sävyt houkuttelevat enemmän kuin täällä Tanskassa. On mielenkiintoista ajatella, miten oma sisustustyyli voisikaan muuttua, jos asuisi jossain paljon kauempana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä Tanskassa ei näy ollenkaan puutaloja, Suomessa ne ovat taas enemmistössä. Kyllähän puutalon sisustaminen on ihan erilaista kuin kivitalon! Puutaloon istuu tosi usein paremmin aavistuksen romanttisempi ote. Tietysti Suomen talvien kylmyys on myös opettanut meidät levittämään paljon mattoja lattioille ja verhoja ikkunoille, aikana jolloin talojemme sisälämpötila oli jotain muuta kuin nykyään. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu lisäksi enemmän yksityisyys, täällä näytetään elävän ihan rennosti elämää “näyteikkunoissa” eli pimeällä valot päällä sisällä, täysin ilman verhoja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maalaisromantiikkaa on Tanskassa lähes mahdoton löytää! Itse viehätyn tanskalaisesta tyylistä valtavasti tällaisena minimalistina, mutta minun on myös helppo ymmärtää, miksi monet suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset pitävät hieman pehmeämmästä, romanttisemmasta tyylistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki tanskalaiset eivät tietenkään ole mitään minimalisteja, eivät todellakaan (etenkään jouluna), mutta etenkin stailatuissa asunnoissa näkee enemmän tyhjää pintaa kuin vaikkapa ruotsalaisissa vastaavissa. Tanskalaiset tykkäävät jättää itse arkkitehtuuria näkyviin, eikä tiloja tukita tavaralla. Designilla on pitkät perinteet, joten todella monesta kodista löytyy muotoilun klassikoita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä Tanskassa on lähihistoriallisista syistä Suomea enemmän tosi vanhaa rakennuskantaa. Niitä koristeellisia kivitaloja pyöristettyine erkkereineen, koristeellisine kattoineen ja lähes kuninkaallisen jykevine rappukäytävineen. Tietysti näissä taloissa on luontevaa sisustaa hyvinkin selkeälinjaisesti ja tuoda mukaan kirkkaita värejä, jotta ilme kuitenkin pysyy nykyaikaisena ja vältetään museofiilis.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minusta näitä eroja on todella mielenkiintoista pohtia. Mietittekö te koskaan tällaisia juttuja?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nämä postauksen kuvat ovat jo Instagramissa vilahdelleetkin, mutta halusin vielä tuoda ne tänne blogiinkin. Vietimme joululomaa Suomessa ja voi miten kaunis ja ihana loma se olikaan. Moni on kysellyt, onko meillä tosiaan vielä koti myös Suomessa ja mitä aiomme seuraavaksi. Suunnitelmat ovat hieman auki juuri nyt, mutta kyllä, tällä hetkellä meillä on vielä tosiaan rivitaloasunto siellä ja vuokraamme sitä nyt kalustettuna kunnes palaamme itse sinne asumaan tai vaihtoehtoisesti myymme sen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oli kyllä ihana käydä kotona tässä välissä ja myös tarkastella tuota meidän asuntoa hieman uusin silmin. Onhan se tosi nätti ja kiva! Kiinnyn rakkaisiin tavaroihin ja siellä niitä on niin paljon, että väkisinkin sykähdytti avata ovi ja astua sisään. Uniikkia, meille tehtyä taidetta, perintöastioita ja -huonekaluja sekä vanha pianoni. Kaikenlaista tavaraa, uutta ja vanhaa voi ostaa, mutta näitä muistoja ei.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime vuosi oli todella hieno ja opettavainen. Opimme muun muassa sen, että vaikka juuri nyt on kaikki hyvin täällä, niin haluamme pitkällä tähtäimellä asua Suomessa. Minulla oli pitkään ollut kaipuu asua jossain muualla, joten on tosi mahtavaa, että pääsimme tämän kokemaan ja kaltaiselleni unelmoijalle ja taivaanrannan maalarille on aika hyvä todeta, että kuinka hyvin kotona kaikki onkaan. On kuitenkin mielenkiintoista seurata, miten tämä aika Tanskassa vaikuttaa meidän sisustustyyliin tai makuun muuten – tai miten se muovaa poikamme tulevaisuutta. Ei välttämättä mitenkään, tai sitten jollain odottamattomalla tavalla. Varmaan se selviää sitten vasta pidemmän ajan päästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olisi erittäin mielenkiintoista kuulla teidän ajatuksianne tähän aiheeseen liittyen! Ja seuraavan postauksen kuvat tulevat sitten meidän Tanskan kodista, lupaan. 🙂

TAAS KOHTUULLISTA JOULUA…

Mitä teille tulee mieleen kohtuullisesta joulusta? Urbaanilegenda? Vanhan ajan joulu? Saavuttamaton unelma? Modernisti Kodikas -blogin Kerttu haastoi meidät sisustusbloggaajat kirjoittamaan tästä aiheesta ja tiesin heti, että tähän haluan tarttua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä olen minimalisti, enkä nauti ylimääräisestä tavarasta, myöskään jouluna. Olen myöskin vahvasti arki-ihminen, nautin hyvästä arjesta ja siihen liittyvistä jutuista. En ole edes uskonnollinen, joten ei ehkä ihme, että vielä joitakin vuosia sitten tuntui, ettei joulu ole niinkään mun juttu. Joulunalusaika oli todella kiireistä töissä ja pyhinä tuntui suurimmalta lahjalta se, että taas oli selvinnyt hengissä ja suunnilleen terveenä sinne saakka. Vuodesta toiseen vuodenvaihteen juhlien paras hetki oli itse asiassa se kun juhlat olivat ohi, kaikki koristeet sai kerätä laatikoihin ja tammikuun aurinko alkoi paistaa uuden alun merkiksi. 

Älkää ymmärtäkö väärin, totta kai nautin monesta asiasta joulussa. Minusta oli ihanaa kokoontua perheen kanssa yhteen, nauttia hyvästä ruuasta ja muistaa läheisiä. Joulun ajassa on parasta se, miten työelämässäkin tulee muistettua yhteistyökumppaneita ja  päiväkodissa aikuisia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omasta lapsuudestani muistan hyvin joulun suuren taian. Rakastin tonttuleikkejä, joulukuusen ja kynttilän valoa, hämyistä joulusaunaa, joululauluja, kirkkoa, kiireettömyyttä ja kotona olemista. Kerran vietimme poikaystäväni kanssa joulua Venezuelassa asti ja se tuntui ihan kivalta – skipattiin ikään kuin koko jouluhössötys – mutta kuitenkin jäin jollain hassulla tavalla kaipaamaan joulun tunnelmaa. Tiesin, että Suomesta kyllä löytyy se kohtuullinen, ihana, rakas joulu, josta niin kovasti pidän.

 

No, mikä sitten oli ongelmana? Aikuisena joulusta oli kadonnut kiireettömyys. Olimme muuttaneet pois kotipaikkakunnalta, joten joulusta tuli melkoista suorittamista. “Kai me sitten viimeistään jouluna nähdään kun tulette käymään?” ja minä vastasin, että totta kai me tullaan ja totta kai me nähdään. Sitten mentiin aikataulun kanssa paikasta toiseen ja muistan, miten paljon väsytti ja ällötti kun ei päässyt edes liikuntaa harrastamaan, muuten kuin siirtymällä tietysti seuraavan konvehtirasian luo. Tiedän, että olimme odotettuja vieraita ja oli ihanaa mennä valmiisiin herkkuja notkuviin pöytiin, mutta jossain vaiheessa tajusimme, ettei tässä ole mitään järkeä. Jouluna olisi tarkoitus ladata akkuja ja nauttia, ei stressaantua kiireisen aikataulun ja täyteen pakatun auton kanssa. Siinä ei ollut meille mitään kohtuullista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niinpä viime jouluna, ensimmäistä kertaa aikuisiällä me jäätiin kotiin. Omaan kotiin. Se oli niin ihanaa! Oma sauna, reipas ulkoilu aamulla, ruuanlaitto, kodin koristelu, joululaulut… ja illalla pääsi nukkumaan omaan sänkyyn. Meille tuli paljon ystäviä ja perhettä kylään, mutta en kokenut sitä ollenkaan raskaaksi. Oli ihanaa emännöidä joulua, paljon rennompaa kuin siirtyä valmiista pöydästä toiseen. Onkin tosi tärkeää, että jokainen löytää sen oman tapansa viettää kohtuullista joulua. Minulle rennompaa on häärätä emäntänä kuin istua vieraana – jollekin toiselle se voi taas olla täysin päinvastoin.

Tänä jouluna olemme taas omassa kodissa, meidän Suomen kodissa nimittäin. Siellä on aika vähänlaisesti astioita ja kalusteita, koska suuri osa tavaroistamme on täällä Tanskassa, mutta halusin silti kutsua kaikki meille. Ovi on auki ystäville sekä perheelle ja patjoja laitetaan yöksi lattioille juuri niin paljon kuin tarvitaan. Täydellisiä joulukoristeita, alusta asti itse tehtyjä ruokia tai jokaiselle samanlaisia juomalaseja ei kannata odottaa, mutta joulusaunan lämpöön pääsee varmasti, eikä nälkä jää kenellekään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olemme jo monta vuotta sitten sopineet miehen perheen kanssa, että lahjoja ei osteta aikuisten kesken lainkaan. Oman perheeni kanssa meillä on puolestaan jo viidettä joulua sopimus, että arvomme lahjojen antajat ja saajat – jokainen ostaa ja saa siis yhden lahjan. Mielestäni tämä on ollut erittäin kiva tapa josta ei toivottavasti tarvitse luopua. Lapset toki nyt saavat enemmän (liikaa) lahjoja… vielä kun siihen keksisi jonkun hyvän hillitsemiskeinon! Itse tykkäisin, että oma poika saisi lahjaksi elämyksiä tavaran sijaan.

Nyt tänä vuonna olen miettinyt ekologisuutta tosi paljon, kuten varmasti moni muukin. Ilmastoahdistus on vahvasti läsnä tässä joulussa. Vähän nolottaa kertoa, että lennämme  lomalle Suomeen. En voi siis tosiaankaan kehuskella, että joulumme olisi jotenkin erityisen ympäristöystävällinen. Nuo juuri toivomani elämyksetkin voivat olla itse asiassa ympäristölle kovin kuormittavia, esimerkiksi viikonloppu hotellissa ei ole ollenkaan niin kestävän kehityksen mukainen lahja kuin ehkä ajattelisi, saati sitten viikonloppupyrähdys lentäen jonnekin kivaan kaupunkiin…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuitenkin se on hyvä, että joulupöydän antimet saa halutessaan hyvinkin kasvis- ja kalapainotteisiksi. Viime vuonna tuli vähän (lue: paljon) liioteltua ruuan määrän kanssa. Oli todella, todella ikävää heittää ruokaa pois! Tänä vuonna haluan kiinnittää erityistä huomiota hävikin minimoimiseen. Mielummin joku tarjottava saa loppua kuin että kaikkia jää. Eikä jokaista sorttia missään nimessä tarvitse pöydässä olla. Välillä tuntuu, että me hankimme joulupöytiimme jopa niitä ruokia, joista emme oikeasti edes pidä, “mutta kun ne nyt vaan kuuluu jouluun”. Aika hullua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vielä loppuun pari sanaa tanskalaisesta joulumeiningistä. Täällä tunnutaan todellakin rakastavan joulua ja ottavan tästä sesongista kaiken irti! Jouluvaloja on valtavasti, joulumarkkinoita joka nurkalla ja erilaisia joulukoristeita ja rumia villapaitoja myyviä pop up -kauppoja on putkahdellut sinne tänne. Tanskalaiset ovat mielestäni aika hassuttelevaa porukkaa, eivätkä ota myöskään joulua kovin vakavasti. Koristeet ovat hyvinkin runsaita, eivät ollenkaan niin minimalistisia kuin odotin etukäteen.

Vaikuttaa siltä, että täällä joulu on vähintäänkin yhtä kaupallinen kuin Suomessa. Ihmiset täällä nauttivat paljon tapahtumista ja niitä onkin rakennettu joulun ympärille paljon. Esimerkiksi tavaratalon jouluvalot eivät täällä noin vain syty tiettynä kellonaikana, vaan sytytyksen ympärille rakennetaan kunnon häppeninki, joka kokoaa kaupungin täyteen väkeä. Ensi viikolla pääsen ilokseni testaamaan perinteisen tanskalaisen jouluruuan ja ajattelinkin vielä palata näihin Aarhusin joulutunnelmiin omassa postauksessaan.

Ja hei, kannattaa ehdottomasti tsekata ensi viikolla Kertun koonti, jonka hän tekee kaikista näistä haasteeseen osallistuvista postauksista vielä ennen joulua.

Ihanaa joulunodotusta juuri sinulle!