EXPAT LIVING: SUOMALAISEN PERHEEN TUNNELMALLINEN KOTI TANSKASSA

Nyt on jotain todella mahtavaa luvassa! Nimittäin blogissani alkaa uusi sarja nimeltä Expat Living ja olen ihan superinnoissani tästä. Sarjan tarkoituksena on esitellä teille blogini lukijoille ystävieni kauniita ja inspiroivia blogeja täältä Aarhusista. Olen käynyt nyt kahdella kuvauskeikalla ja ainakin itse olen aivan mielettömän inspiroitunut. Olisi mukava kuulla palautetta, kiinnostaako tällainen teema teitä ja mitä erityisesti haluaisitte nähdä sekä lukea Tanskassa asumisesta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain suuren ilon ja kunnian aloittaa tämän sarjan ihanan suomenruotsalaisen perheen kodista. Perheeseen kuuluvat kuvassa olevan Jasmin-äidin lisäksi isä Rasmus sekä lapset William 7 v. ja Melissa 4 v. He ovat muuttaneet Aarhusiin helmikuussa tänä vuonna, mitä ennen perhe asui kaksi vuotta Englannissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tutustuimme Jasminin kanssa toisiimme keväällä ja meistä on tullut tosi hyvät ystävät. Jasmin oli itse asiassa ihan ensimmäinen ystäväni täällä uudessa kotikaupungissa.  Minulla on aina hänen kanssaan todella kivaa ja on ihanaa kun voi jakaa fiiliksiä niin samanhenkisen ihmisen kanssa. Meidän lapset ja miehetkin tulevat loistavasti toimeen keskenään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jasmin asuu perheineen tyrmäävän upeassa vanhassa talossa Frederiksbjergissä. Tämä on varmasti yksi kaupungin parhaita asuinalueita: kivenheiton päässä keskustasta, kuitenkin ihan lähellä rantoja ja puistoja. Rauhallinen alue täynnä upeita, vanhoja, erittäin hyväkuntoisia taloja tunnelmallisine sisäpihoineen. Itsekin todella mielelläni asuisin juuri täällä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Täällä Aarhusissa hyvän asunnon löytäminen voi olla hyvinkin haastavaa ja tämä onkin aihe, josta aina saa pitkät keskustelut aikaiseksi kaikkien kanssa. Jasminilla ja Rasmuksella kävi todella tuuri, sillä he päätyivät katsomaan tätä asuntoa ihan viime hetkellä ja vähän vahingossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Asunnosta ei ollut netissä yhtään kuvaa ja se oli vielä täysin remontin kourissa. Onneksi he pääsivät kuitenkin katsomaan vuokranantajan omaa asuntoa kerrosta ylempänä ja sen tyyli vakuutti, joten he uskalsivat luottaa, että tästäkin asunnosta tulisi upea. Ja tulihan siitä! Vanhaa on säilytetty pieteetillä ja kaikki materiaalit valittu äärimmäisen hyvällä maulla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta, pidemmittä puheitta, päästetään Jasmin ääneen kertomaan heidän upeasta kodistaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten olette viihtyneet Frederiksbjergissä?

“Me etsimme oikeastaan ensin omakotitaloa hieman kauempana keskustasta, mutta  sopivaa ei löytynyt. Hyvä niin, olemme olleet todella tyytyväisiä ja viihtyneet erinomaisesti. Palvelut ja vilkas keskusta ovat  lähellä, mutta kuitenkin alue on ihanan rauhallinen. Meillä on Suomessa Kauniaisissa sata vuotta vanha puutalokoti ja tässä on itse asiassa aika paljon samaa henkeä. Se on aika ihanaa ja varmaankin sen takia täällä on ollut alusta asti niin kotoisa fiilis.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten asuminen Tanskassa eroaa asumisesta Englannissa?

“Englannissa asuimme idyllisellä pienellä paikkakunnalla nimeltä Harrogate, jossa aika tuntui pysähtyneen. Kaikki talot olivat samanlaisia – upeasti hoidetut englantilaiset puutarhat, asunnot kolmessa tai neljässä tasossa, pienet huoneet, kapeat raput, avotakat ja jokainen huone oli erillään toisistaan. Materiaaleissa suosittiin tummia sävyjä ja puupintoja. Kun tulimme Tanskaan, tuntui, että astuimme taas tavallaan takaisin nykyaikaan ja otimme koko elämäntyylissä ison harppauksen takaisin lähemmäs Suomea. Täällä sisustustyyli on hyvin avara, vaalea ja skandinaavinen. Nautin siitä, että näen huoneesta toiseen ja keittiö on avonainen, osa muuta kotia.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olette matkustelleet paljon. Miten se on vaikuttanut sisustustyyliisi?

“Kodissamme on todella paljon matkamuistoja esillä, mikä on meille todella tärkeää. Melkein kaikilla tavaroillamme on jokin tarina ja usein ne liittyvät juuri matkailuun tai sitten perheidemme historiaan. On ihana ajatus, että tulevaisuudessa kotimme on täynnä tärkeitä esineitä, jotka muistuttavat meitä yhdessä koetuista reissuista.

Englannissa otin mielelläni lämminhenkisiä tekstiilejä sisustukseen. Täällä Tanskassa huomaan, että hieman selkeämpi, skandinaavisen moderni tyyli vetoaa enemmän.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitkä ovat lempiesineitäsi kotona?

“Kaikkein rakkain on varmaankin muotokuva isoisästäni. Isoisäni näyttää täysin samalta kuin isäni, jonka kanssa olen aina ollut todella läheinen, joten siksi juuri tällä teoksella on erityinen paikka sydämessäni. Mutta muutkin taulut ovat minulle todella rakkaita.

Suosikkivalaisimeni on olohuoneen kullansävyinen Svensk Tennin kattovalaisin, joka on kulkenut mukanamme monessa kodissa.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oletko tehnyt sisustushankintoja täältä Tanskasta?

“Ostimme heti muuton jälkeen hauskan Mr. Wattson -pöytävalaisimen, johon ihastuimme mieheni kanssa molemmat. On aika harvinaista, että hän innostuu jostakin sisustushankinnasta, joten tilaisuus piti käyttää hyväksi. Haaveissani on hankkia jokin klassinen tanskalainen design-kattovalaisin muistoksi tästä expat-ajastamme täällä. Louis Poulsenin PH5 on vahva vaihtoehto, mutta tämä klassikko on sen verran hintava, että se vaatii vielä harkintaa ja säästämistä.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten lapset William ja Melissa viihtyvät tässä kodissa?

“Todella hyvin! He nukkuvat samassa huoneessa kerrossängyssä ja pitävät siitä – itse asiassa he ovat asuneet samassa huoneessa koko ikänsä. Tässä kodissa he pystyvät juoksemaan ympäri ja leikkimään hippaa, mikä on tietysti todella hauskaa. Sorry vaan, alakerran naapurit! Mutta parasta heidän mielestään on se, että englannin sokkeloisen asuntomme jälkeen tämä koti on niin avara, että he näkevät koko ajan, missä äiti on.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jasminilla on loistava värien ja muotojen taju! Ihan uskomattoman kauniisti sisustettu koti, jossa on paljonkin värejä pienissä määrin, mutta yleisilme on hyvin vaalea ja harmoninen. Itse ihailen myös heidän kotinsa tiettyä “runsautta”. Tavaraa on esillä aika paljon, mutta silti fiilis on tosi rauhallinen. Itse olen (ikävä kyllä) niin tiukka minimalisti, että asetelmat alkavat helposti ahdistaa, mutta tässä kodissa vierailtuani olen kotonakin inspiroitunut kokeilemaan hieman runsaampaa tyyliä pienissä määrin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miksi kauneimmat laukut ja vaatteet pitäisi piilottaa kaapinovien taakse, jos ne voi pitää esillä ilahduttamassa joka päivä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikä on mielestäsi parasta Aarhusissa?

“Meri on lähellä, mikä on todella ihanaa! Rannat ovat todella rauhallisia ja kauniita täällä, saan niistä paljon iloa ja mielenrauhaa. Aarhus on lisäksi tosi sopivan kokoinen kaupunki. Paljon tekemistä, mutta kuitenkin turvallista ja rauhallista. Tykkäämme koko perhe pyöräillä ja täällä puitteet ovat loistavat, pyörätiet ovat kaikkialla todella hyvässä kunnossa. Kaikin puolin tämä on oikein kiva kaupunki.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä olisi riittänyt juttua tästä upeasta kodista ja sen sisustuksen tarinoista varmasti monta päivää ja olisin voinut kuvata loputtomasti kauniita yksityiskohtia. Mutta johonkin oli lopetettava – ja voitte uskoa, että ottamani sadan kuvan joukosta näiden valitseminen oli vaikeaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten sanoin, on aivan mahtavaa, että olen tutustunut täällä tällaisiin huikean taitaviin, luoviin ja lämminhenkisiin tyyppeihin, joiden kanssa jaan samoja mielenkiinnon kohteita. Lämmin kiitos Jasmin, että sain tulla kotiinne kuvaamaan ja jakaa täällä blogissani palan tämän kodin tarinaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä piditte postauksesta? Olisi ihanaa kuulla kommentteja!

JOS ARKI OLISI KIIREETÖNTÄ

On taas maanantai ja monen kalenteri vilisee merkintöjä viikon varrelle. Työpalavereja, harrastuksia, lasten harrastuksia, vanhempainiltoja, deadlineja, pitäisi tehdä -listoja. Niin minunkin kalenterini vilisi vielä vuosi sitten kun työskentelin esimiestehtävissä vauhdikkaalla markkinointialalla, harrastin paljon, kirjoitin blogia ja ohjasin vapaa-ajalla vielä satunnaisesti joogatuntejakin. Elimme miehen kanssa sitä tunnettua läpsystä vaihto -elämää, lapsen hakuja ja vientejä ja harrastuksia vuorotellen. Oli paljon juhlia ja tapahtumia. Treffit ystävien kanssa sovittiin kalenterin kanssa viikkojen, joskus kuukausien päähän.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olin tosi onnellinen ja rakastin sitä elämää. Nautin työstäni, nautin siitä, että minulla oli paljon tosi mielekästä tekemistä, nautin harrastuksistani ja myös suhteellisen huolettomasta rahatilanteesta, jonka kaksi työhönsä panostavaa aikuista pystyivät mahdollistamaan. En tavallaan edes kokenut elämääni kiireiseksi – ajattelin aina, ettei minun arkeni ole kiirettä nähnytkään, jos vertaa vaikka vuorotyötä tekevään suurperheen vanhempaan. Toki välillä haaveilin siitä, että minulla olisi enemmän aikaa vaikka kirjojen lukemiselle, valokuvauksen opettelulle ja liikunnalle – mutta kukapa ei haaveilisi?

Sitten, jossain vaiheessa viime syksyä, meille tarjoutui tämä mahdollisuus muuttaa miehen töiden perässä Tanskaan. Heti pohdintojen alussa totesimme, että kyllä, haluamme lähteä, mutta ei ole realistista, että ainakaan heti molemmat meistä kävisivät kokopäiväisesti töissä. Aloin selvittää mahdollisuuksia pitää opintovapaata ja sillä tiellä ollaan. Olin valmis joustamaan oman työurani suhteen, koska ulkomailla asuminen oli ollut haaveenani pitkään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koko alkuvuosi kului tiivistahtisessa järjestelyssä, jotta asiat saatiin mallilleen ja muutto onnistumaan. Silloin arki oli kyllä kiireistä! Mutta sitten kun pääsimme asettumaan tänne uuteen kotiin, tempo muuttui totaalisesti.

Tällä hetkellä arjessani ei ole kiirettä. Suoritan avoimen yliopiston opintoja verkossa omaan rauhalliseen tahtiini ja käyn tanskan kieliopinnoissa kolmena päivänä viikossa. Tietysti myös huolehdin lapsen kouluun viemisestä ja hakemisesta, koska olen nyt kotona oleva vanhempi. Mutta minulla on paljon vapaa-aikaa, siis todella paljon, jos vertaa siihen vuoden takaiseen elämääni.

Kuulostaako kadehdittavalta? Niin olisi varmasti minustakin kuulostanut. Mutta vaikka kiireettömyys on ihanaa, niin toisaalta se ei ole ihanaa. Tiedättehän sen tunteen kun on vain tunnin rako päivässä ja tekee hirmuisesti mieli liikkumaan? Silloin sitä hyödyntää sen tunnin rakosen ja vetäisee hetkessä lenkkarit jalkaansa. Mutta kun sille lenkille on aikaa koko päivä, huomaa illan jo hämärtyvän, eivätkä tossut ole vieläkään jalassa. Voin kertoa, etten ole lukenut yhtään enempää niitä kirjoja, vaikka aikaa on kyllä ollut. Kuten huomaatte, blogin päivitystahtikin on ollut vähintään laiska.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse asiassa on aika tuskaista, että kiireestä ei voi enää syyttää mitään. Miten helppoa onkaan kuitata kiireellä kaikki ne asiat, joihin ei ole panostanut – liikunta, kulttuuri, parisuhde, ystävyyssuhteet. Kiireetön ihminen joutuu kohtaamaan ne kaikki tekemättömät asiat ja keskustelemaan itsensä kanssa, myöntämään, että ei halua / jaksa / pysty tekemään niitä, vaikka ehtisikin. Se kohtaaminen tekee oikeastaan aika hyvää, vaikka onkin välillä tuskaista.

Olen löytänyt uudenlaisen tempon arkeeni. Suoritan vähemmän, ajattelen enemmän. Toki joskus ajattelen liikaakin ja sekin on yksi kiireettömyyden haasteista – kaikilla meillä on murheita ja huolia, mutta kiireettömänä tulee mietittyä niitä enemmän. Mutta se, että teen vähemmän, on ollut silmiä avaavaa. Vuoden takainen suorittajaminäni kysyi vuorotteluvapaalta palaavalta tiimikaverilta, mitä kaikkea oikein teit puolen vuoden aikana. Nykyinen minäni kysyisi, miltä sinusta tuntui vuorotteluvapaan aikana. Siinä on aika iso ero.

Kun on kiireinen, voi viikon päätteeksi taputtaa itseään olalle ja olla tyytyväinen, että taas selvittiin suhteellisen ajoissa joka paikkaan, eikä mitään tärkeää unohtunut. Kun ei ole kiireinen, on niiden kiitosten aihe löydettävä jostain muusta. Sillä ihminen kaipaa itseltään kiitosta ja sitä tunnetta, että olen arvokas, vaikka ei ole juuri nyt suorittanut juuri mitään. Tässä on ollut itselläni valtava opettelun paikka.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Haen lapsen koulusta aikaisin, enkä enää ole se äiti, joka juoksee viimeisenä päiväkodin porteille muutamaa minuuttia vaille viisi vielä työpuhelua puhuen. Me emme vaihda läpsystä vuoroja miehen kanssa. Me teemme yhdessä ruokaa, käymme yhdessä tapahtumissa, retkeilemme yhdessä lähiseudulle, grillailemme yhdessä rannoilla. Me vastaamme kyllä extempore-kyläilykutsuun, koska meillä on aikaa. Koska minä en ole täyttänyt kalentereitamme viikkojen päähän.

Kiireetön arki

Kuitenkin pitemmän päälle kiireetön elämä on minulle hieman liian tasaista. En ole koskaan niin väsynyt kuin olin perjantaisin työviikon jälkeen, mutta en toisaalta myöskään saa niitä huikeita energiapiikkejä, joita onnistuneet työprojektit saivat minussa aikaan. Tämä kiireettömyys on kuitenkin ollut hieno oppimiskokemus ja tärkeä vaihe uuteen maahan sopeutumisessa. Toivon, että pystyn ammentamaan näitä oppeja ja oivalluksia tulevaisuuteen.