TOIVEPOSTAUS: RUOKAILU JA KATTAMINEN TANSKASSA

Sain postaustoiveen kirjoittaa ruokailusta ja kattamisesta Tanskassa. Kiitos ihanasta toiveesta! Tämä onkin tosi kiva ja kiinnostava aihe.

MondaySunday 1

Yksinkertaiset raaka-aineet ja vilkas ravintolakulttuuri

Tanskassa syödään suomalaisten tapaan paljon perunaa, ruista, kauraa, kalaa, juureksia ja tietysti täällä erityisen paljon possunlihaa. Perinteinen paikallinen ruoka on aika yksinkertaista ja maut selkeitä. Perunaa eri muodoissa, lihapullia, paneroitua turskaa tai kampelaa.

Curry on jostain syystä uskomattoman suosittu mauste. Tanskalaisten lasten lempiruoka on “Boller med curry” eli possunlihapullat kermaisessa currykastikkeessa kera riisin. Majoneesit ovat keskeisessä roolissa ja niitä käytetään monissa ruuissa. Yksi tosi suosittu raaka-aine on sellainen kaali kuin spidskål. En tiedä miten se kääntyy suomeksi tai saako sitä edes meiltä päin, kertokaa jos tiedätte. Se on pieni, suippo kaali, joka on äärettömän makea, pehmeä ja hyvä.

Tietenkin nykyään tilanne on täällä sama kuin Suomessa, että varsinaista tanskalaista ruokaa voi olla välillä haastavaa löytää ja tarjolla on kaikkien maailman keittiöiden herkkuja senkin edestä. Vegaanisia vaihtoehtoja on kyllä tarjolla, mutta ei yhtä paljon kuin Suomessa. Myös laktoosittomia tuotteita on täältä vaikeaa löytää.

Aarhus on aika iso kaupunki, jossa asuu paljon nuoria. Täällä ulkona syömisen kulttuuri onkin tosi vahva ja ravintoloista on vaikeaa löytää tilaa ilman pöytävarausta ihan arkenakin. Tykkään tosi paljon kaupungin tunnelmasta kun ympäriinsä levittyvät, söpöt ja viihtyisät ravintolat ovat täynnä joka ilta. Sisustus niissä on hyvin rento ja tunnelma ylipätään välitön. Valkoisia pöytäliinoja näkee harvoin.

MondaySunday 3

Kylmät lounasboksit

Suurin ero suomalaiseen ruokakulttuuuriin on ehdottomasti lounas. Täällä lapset totutetaan pienestä pitäen kantamaan kylmää eväsboksia mukana päiväkodissa ja koulussa. Niinpä tanskalaiset tottuvat kylmiin lounaisiin, jotka tyypillisesti sisältävät paikallista siemenruisleipää erilaisin höystein ja kantavat niitä mukanaan mielellään aikuisenakin.

Leivän kanssa voi olla majoneesia, kinkkua, kasviksia ym. Toki lounas voi olla salaattikin, mutta harvemmin lämmin ruoka. Ainakaan minä en ole kuullut, että missään kouluissa olisi lämmitysmahdollisuutta.

Itselläni oli tosi iso totutteleminen siihen, ettei lapsi saa lämmintä ruokaa päivällä. Se tuntui aluksi melkein heitteillejätöltä ja tajusin, miten iso osa suomalaista arkea ja kulttuuria lämmin lounas onkaan. Meillähän on joka paikassa (koulut, työpaikat) tarjolla monia lounasvaihtoehtoja ja vieläpä lähes kaikki ravintolat tarjoavat erikseen lounaan. Täälläkin on joitakin lounastarjouksia, mutta huomattavasti vähemmän.

smørrebrød tanskalaiseen tapaan

Ruisleipä uudella tavalla – smørrebrød

Yritin itse aluksi syödä tuota paikallista, superterveellistä siemenruisleipää voin ja juuston kanssa, kuten olen suomalaista leipää tottunut syömään. Virhe! Ilmoitinkin ykskantaan, etten pidä tanskalaisesta ruisleivästä yhtään.

Jossain kohtaa kuitenkin annoin sille uuden mahdollisuuden kun huomasin, miten paikalliset syövät smørrebrødinsä ja nyt olen aivan rakastunut. Voin ja juuston sijaan leivän päälle pitää kasata vaikkapa jotain tällaista (oma lempparini tällä hetkellä): chili-aioli, creme fraiche, kylmäsavukala, keitetty peruna viipaleina, raaka punasipuli, paprika, paahdettu sipuli, pippuri. Ja syödä tietenkin haarukalla ja veitsellä.

Monilla kollegoilla oli työpaikan jääkaapissa sellainen oma boksi, joka sisälsi heidän omat smørrebrød-aineksensa, siis nämä tällaiset tarvittavat säilykkeet ja muut. Sieltä siten boksi pöytään ja askartelemaan. Söpöä.

MondaySunday 4

Pikkuputiikkien luvattu maa

Isoja ruokakauppoja on vaikeaa löytää Tanskasta. Sen sijaan pieniä kasvaa kuin sieniä sateella. Entisenä kaupan alan ammattilaisena minun on vaikeaa ymmärtää, miten tämä voi olla kannattavaa, sillä vierekkäin voi olla vaikka kuusi pienen pientä ruokakauppaa, laajoin aukioloin tietysti. Itse tykkään kyllä asioida näissä pienissä kaupoissa, mutta välillä harmittaa kun valikoima on niin suppea. Oikeasti tarjolla saattaa olla vain vaikka kahta makua jugurtteja, aika toista kuin Suomessa. Tätä isoihin valikoimiin tottuneet suomalaiset ja ruotsalaiset kaveritkin aina tuskailevat. Olen jo fiilistellyt, miten ihanaa on päästä Suomeen isoon kauppaan kaikkien vaihtoehtojen äärelle.

Leivät ostetaan erikseen leipomosta tai kaupan omasta leipomopisteestä. Monesti kaupan ulkopuolella on erillinen kala-auto, josta saa ihanat tuoreet ja savustetut kalat. Myös juusto- ja lihakauppoja näkee paljon. Pikkuputiikkeja on todellakin joka lähtöön ja kyllähän ne luovat aivan ihanaa tunnelmaa.

Viinit ja muu alkoholi täällä ostetaan helposti ruokakaupoista ja niille onkin varattu jopa pienimmistäkin “Saleista” todella reilu tila. Toki erillisiä viinikauppojakin on, mutta itse olen kovasti tykännyt siitä, että viinin saa helposti muiden ostosten yhteydessä.

Tanskalaisilla on hyvin samanlainen karkkimaku kuin suomalaisilla ja täältä onkin aika helppo löytää esim. Pandan ja Fazerin lakuja sekä suklaita.

Kattaus _ sinnerup

Kattauksessa tärkeintä on rentous, rentous ja rentous

Kattaustyyli on rento niin kodeissa kuin ravintoloissa. Juuri nyt trendikkäitä ovat rustiikkiset astiat ruskean ja sinisen sävyissä. Aika paljon näkee myös eriparisuutta. Pöydässä on usein paljon kynttilöitä sekalaisin kynttilänjaloin sekä rentoja kukkakimppuja. Pöytäliinoja näkee harvoin, sen sijaan erilaisia tabletteja laitetaan suojaamaan pöytiä. Tuoleilla on usein lampaantaljoja, joita tanskalaiset todella rakastavat. Valaistus on tietysti tärkeää ja ruokapöydän päällä killuu lähes poikkeuksetta kaunis design-valaisin, jonka valo EI missään tapauksessa saa häikäistä.

Perheissä “virallinen illallisaika” tuntuu olevan klo 18 ja siihen se melkein on meilläkin siirtynyt. Edelleen, suomalaisena sitä ihmettelee, miten lapset pärjäävät ilman lämmintä ruokaa sinne iltaan asti, mutta hyvinhän tuo omakin poika kasvaa ja oppii.

MondaySunday 2

Juhlitaan kaikkea, mutta ennen kaikkea synttäreitä!

Vielä loppuun pakko mainita juhlat ja nimenomaan SYNTTÄRIT. Tanskalaisille todella iso juttu ja myös tärkeä osa ruokakulttuuria. Synttäreitä viettävän seurueen tunnistaa ravintolassa helposti pöytään tuodusta tanskanlipusta ja kodit koristellaan myös lipuin.  Usein uloskin tuodaan lippuja, jotta kaikki varmasti tietävät, missä talossa juhlitaan. Synttärisankari tuo työpaikalle valtavat määrät kakkua, yleensä kotonaleivottua tai sitten leipomosta ostettu sellainen hämmentävä jättimäinen pullapoika/tyttö. Jopa tanskalaisten synttärilaulun sanoissa mainitaan kakku.

Kuten huomaatte, oikein innostuin! Kysykää, jos tulee jotain mieleen tästä kiinnostavasta aiheesta, yritän vastata parhaani mukaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s