Kuten tiedämme, Tanska ja hygge kuuluvat erottamattomasti yhteen. Suomessa hygge liitetään usein kauniisiin tiloihin ja sisustuksiin, kynttilöihin ja fiilistelyyn, mutta täällä Tanskassa se tuntuu olevan paljon enemmän.

Joskus olen kuullut sanottavan, että tanskalaisilla on hygge ja suomalaisilla sisu. Mutta Suomessa ei toivoteta lapselle sisukasta päiväkotipäivää tai fiilistellä työkavereiden kesken, miten hyvä sisu meillä onkaan tässä projektissa. Sisu ei ole osa arkikieltä suomessa kuten hygge tanskassa.

Tanskassa hygge on läsnä näissä kaikissa tilanteissa, ja vielä paljon enemmän. Täällä se on osa arkikieltä taipuen niin verbiksi, substantiiviksi kuin adjektiiviksikin. “Muista hyggeillä” on ihan kelpo toivotus mihin tahansa tilanteeseen, eikä sillä viitata siihen, että kyseisellä henkilöllä pitäisi olla hienosti sisustettu koti ja design-kynttilänjalkoja.

Jos haluaa varmistaa, että kaverilla on kaikki hyvin, voi kysyä, onko hänellä hyggeisä olo. Ja kun vieras haluaa olla oikein kohtelias ja kehua kotiasi tai tarjoamaasi ruokaa, hän todennäköisesti kehuu hygge-tunnelmaa. Hygge taipuu myös minkä tahansa tapahtuman nimeksi. Jos haluat kutsua kavereita kylään tai istuskella heidän kanssaan puistossa perjantai-iltana, on kyseessä tietenkin fredagshygge, ei sen enempää eikä vähempää. Samaten koulun kevätjuhla on sommerhygge ja niin edelleen.

Olen asunut Tanskassa nyt vuoden ja neljä kuukautta ja saanut sellaisen kuvan, että tanskalaiset todella arvostavat mukavuusaluettaan. Hygge onkin joskus myös sitä, ettei mielellään tehdä asioita, jotka ovat siellä oman mukavuusalueen ulkopuolella.

Tanskalaiset eivät mielellään muuta toimintamalleja, jotka ainakin periaatteessa toimivat. He alkavat kiemurrella vaikean näköisinä, jos joku (varsinkin ulkomaalainen) ottaa puheeksi jonkun uhkan tai kehityskohteen – olen ollut tällaisissa tilanteissa kansainvälisen koulun vanhempainkokouksissa. Välillä tuntuu, että tanskalainen pelkää, että jos jotain muutetaan, hygge voi kärsiä.

Tässä on aika iso ero suomalaisiin. Me haemme mielestämme enemmän kehityskohteita ja varaudumme ennalta mahdollisiin uhkiin. Meille tunnelma on tärkeää vasta kun asiat on käsitelty ja sitten voidaankin siirtyä huvin puolelle. Tanskalaiselle se tunnelma on koko ajan läsnä, ei ole asioiden käsittelyä ilman hyggeä.

Olen omassa, uudessa työpaikassani välillä varsin ulkopuolinen esimerkiksi lounaalla kun kollegat eivät viitsi puhua englantia EIVÄTKÄ hidastaa puhettaan, jotta ymmärtäisin heidän vaikeita murteitaan. Se joskus harmittaa, mutta yritän ymmärtää tätä hyggen olemusta, sitä miten perin pohjin vaikeaa tanskalaiselle on astua ulos omalta tutulta toiminta-alueeltaan. Toisaalta se kyllä on ihanaa, että konttorilla sytytellään aina varsinkin sadepäivinä kynttilöitä joka puolelle ja myös se, että yleisesti ottaen tanskalaiset kollegani suhtautuvat tosi rennosti asioihin.

Hygge on varmasti se “salainen ainesosa” monen menestyksekkään tanskalaisen lifestyle-brändin reseptissä. Meillä ihmisillä kun on tapana viehättyä enemmän tunnelmasta kuin käytännöllisyydestä.

Hygge voi myös joskus olla huomion kiinnittämistä tunnelmaan tosiseikkojen sijaan. Huomasin vuokrakotia etsiessämme, että jos jo otsikossa mainittiin hyggelig, kyseessä oli täysi pommi.

Monesti tämä on hyväkin juttu. Esimerkiksi työprojektissa yhteistyö on voinut olla mukavaa ja hyggeisää, vaikka lopputulos ei olisikaan mennyt ihan nappiin. Ei etsitä syyllisiä vaan jatketaan ja fiilistellään.

Hyggellä on suuri kaupallinen merkitys. Välillä tuntuu, että joka toisessa mainoksessa sitä käytetään myyntivalttina ja sen kautta myös jonkinlaisena pienenä pelotteluna. Ethän nyt vain halua ottaa riskiä, että SINUN elämästäsi puuttuu hyggeä? Hyvä, osta sitten tätä juustoa, tätä olutta, näitä sipsejä, tätä pesuainetta, nuo verhot ja EHDOTTOMASTI oikeanlainen valaistus.

Tuo kuvissa näkyvä kirja on ensimmäinen kirja, jonka olen oikeasti lukenut tanskaksi kannesta kanteen. Kirjan kantavana teemana on kertoa, miten hygge-elämää vietetään. Yksi huvittava ohje jäi mieleen – kirjan mukaan koskaan, milloinkaan, ei saisi käyttää liian viileää tai kirkasta sähkövaloa, siis ei missään nimessä yli 2700K. Tanskalaisille valaistus on tärkeä juttu ja kirjassa oli paljon ohjeita siitä, millainen on oikeanlainen hygge-valaistus (kynttilät suositeltavia, valaisimen pitää olla sellainen, ettei polttimo missään tilanteessa näy jne). Itsehän olen tuonut Suomesta 3000K led-polttimoita, mikä on siis todella epäilyttävä ulkomaalaisuuden merkki ja vieläpä loistaa meidän kodista pimeän tullen kauas.

Hyggen paras puolihan on se, että se sopii kaikkeen. Juhlaan, arkeen, tylsistymiseen, hauskanpitoon, syömiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen. Toivottelen teille kaikille oikein mukavia hygge-hetkiä tälle viikolle, mitä sitten teettekin!