SISUSTUSBLOGGAAJIEN HUIPPUVINKIT KESÄISEEN SUOMEEN

Heippa sinne helteiseen Suomeen! Me ollaan itse asiassa juuri huomenna aamulla lähdössä Tanskasta sinisin siivin kotimaata kohti ja luvassa on vaikka mitä ihanaa. Ystävien ja perheen tapaamista, Alanis Morissettea, asuntomessuja, kesäistä Tamperetta ja paljon muuta! Mikäs olisikaan siis parempi hetki fiilistellä kaunista Suomea, maailman ehdottomasti parasta maata.

Minä haastoin sisustusbloggaajat jakamaan sisustusintoilijoille sopivia vinkkejä kesäiseen Suomeen ja haasteeseen tarttui seitsemän upeaa bloggaajaa. Saimme aivan mielettömän kattauksen vinkkejä ja juuri kuten toivoin, joukossa oli hieman  vähemmän tunnettuja kohteita. Nyt on siis luvassa koontipostaus ja ihan kuulkaas itsekkäästi valitsin joukosta omat lempparini jokaisesta postauksesta. Kurkatkaa kuitenkin myös kaikki alkuperäiset postaukset läpi, se todellakin kannattaa!

Copyrights_mustaovi_k01_VisitEspoo

Espoo

Musta Ovi -blogin Maja jakoi blogissaan kesätärppejä Espooseen. Espoo on varmasti juuri sellainen kaupunki, jonka tarjonta jää aina Helsingin varjoon. Itsekin tunnen Espoon seutua äärimmäisen huonosti. Majan vinkeistä poimin pari kalaisaa lempparia, jotka lisäsin heti meidän perheen bucket listille. Olemme nimittäin koko perhe todellisia kalakulinaristeja ja arvostamme tuoreita, laadukkaita meren antimia todella korkealle. Jos poikamme saa valita, mitä syödään, se on aina kalaa!

“Maxin Kala nousi Facebook-ilmiöksi lähes yhdessä yössä, mutta ei mikään ihme. Kalavalikoima on todella hyvä ja ennen kaikkea tuore. Kaupassa on sitä vanhan ajan kyläkaupan tunnelmaa: ihana miljöö, loistava palvelu ja aina jotain spesiaalia tarjolla: susheja, skampivartaita, thaimaalaisia makuja tai sitten vaikka blinejä. Unohtamatta kauppiaan omia äyriäissalaatteja. 

Tähän samaan on vielä ihan pakko mainita Espoon Suvisaaristossa sijaitseva Skärgårdsbutiken – Saaristokauppa. Kaupasta, sen miljööstä ja tunnelmasta tulee mieleen nuoruuteni kesät Porvoon saaristossa. Saaristokauppa tarjoaa päivittäistavaroiden lisäksi joka päivä lounaan, joista kalakeitto on erityisen maukas. Tiskiltä voi myös ostaa joka päivä kotitekoista ruokaa kotiin viemisiksi. Kaupasta löytyy kokoonsa nähden myös todella monipuolinen juustotiski.”

 

visusillvan_kooste_joensuu

Joensuu

Villa H-blogin Heini vei postauksessaan lukijat Joensuuhun. Itse olen vieraillut tässä itäisen Suomen helmessä vain yhden kerran elämässäni, kovilla talvipakkasilla. Kaupungista jäi positiivinen fiilis silloinkin, mutta kesällä Joensuu on varmasti ihan helmi. Heinin postauksessa huomio kiinnittyi upeaan kukalliseen sohvaan. Todellinen katseenvangitsija! Jäin miettimään, miksen voisi hankkia kotiinkin joskus jotain näin näyttävää huonekalua, siis ehdottomasti voisin. Sohva löytyy uudesta sisustuskahvilasta, joka kuulostaa aaaivan ihanalta, vai mitä sanotte?

“Cafe Rose, Kauppakatu 33, Joensuu. Toukokuussa avattu niin hurmaava pastellinsävyinen kahvila. Upeita kakkuja ja leivoksia myös tilauksesta. Mukaan voi ostaa myös muun muassa kahvilan sisustustuotteita, kahvikuppeja ja kalkkimaaleja sekä kahvilassa olevia samettisia Hakolan raheja tilauksesta. Plussaa siitä, että koirat ovat tervetulleita.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pori / Noormarkku

Inspired by love -blogin Sanna vinkkasi upeasta Noormarkun Ruukin alueesta, joka kuuluu omiinkin Suomi-suosikkeihini ehdottomasti. Olen kotoisin Porista, joten kaikki Porin alueen vinkit ovat erityisen lähellä sydäntä. Pääsin keväällä vierailemaan Villa Maireassa ja se teki minuun todella, todella suuren vaikutuksen.

“Noormarkun Ruukin alue sijaitsee n. 15 minuutin ajomatkan päässä Porin asuntomessualueelta, joten tämä on oiva majoittumispaikka pidemmän matkan päästä Poriin tuleville. Ahlströmin Noormarkun ruukkialue on Suomen yksi suurin ja näyttävin ruukkialue, jonka Ahlströmin suku rakennutti kolmen sukupolven aikana. Siihen kuuluvat kolme näyttävää asuinrakennusta eli Isotalo, Havulinna sekä ehkä eniten näistä tunnettu Villa Mairea.”

Sitä en minäkään tiennyt, että Noormarkun Ruukissa voi myös majoittua – ja missä puitteissa! Wau! Me vierailemme usein Porin seudulla, joten ehdottomasti pitää joskus buukata majoitus täältä. Kuten Sanna kirjoittaa, niin usein hotelleissa ja matkaillessa muutenkin pääsee ihailemaan ihan erilaisia sisustustyylejä, kuin mikä se oman kodin tyyli on. Se on suuri rikkaus!

“Vainiolaan on mahdollista majoittua kahdeksaan eri makuuhuoneeseen, jotka sijaitsevat rakennuksen yläkerrassa. Kodikkaissa huoneissa oli säilytetty ripaus boheemiuttakin ja ylellisyyttä arvostavat pystyvät majoittumaan saunalliseen Liiteri-sviitin. Rakennus oli kerrassaan upea kokonaisuus harmaine kattoparruineen, kukkatekstiileineen sekä klassisine huonekaluineen. Vaikka Alvar Aallon arkkitehtuuri tai huonekalut eivät varsinaisesti puhuttele omaa sisustustyyliäni, ihailen niitä kovasti tällaisissa taidokkaasti toteutetuissa ympäristöissä.”

kokkola-9152

 

Kokkola

Valkoinen Harmaja -blogin Suvin postauksessa päästään kurkistamaan Kokkolan upeaan luontoon, vanhaan kaupunkiin ja rantamaisemiin. Olen onnekseni viettänyt lapsena paljon aikaa Turun saaristossa isomummolassa, joten saaristomaisemat sykähdyttävät aina erityisellä tavalla. Kokkolassa en ole valitettavasti koskaan käynyt, haluaisin ehdottomasti päästä sinne. Suvin postauksessa erityisesti vanhakaupunki Neristan näyttää niin houkuttelevalta.

“Kokkolan keskustan viehättävin osuus on tietysti vanhakaupunki Neristan. Se sijaitsee muutaman kävelyaskeleen päässä “ydinkeskustasta”. Neristan on yksi Suomen yhtenäisimpiä ja laajimpia, säilyneitä puukaupunkeja.”

syyskuunkuudes_hotellipunkaharju_sali

 

Savonlinna / Punkaharju

Syyskuun kuudes -blogin Netta kokosi postaukseensa todella houkuttelevia vinkkejä Savonlinnan seudulle. Olen opiskeluaikoina tutustunut tuolta suunnalta kotoisin oleviin, ihaniin ihmisiin ja päässyt ilokseni siellä suunnalla myös reissailemaan. Savonlinnan seutu on todella kaunista ja ihmiset ovat aivan ihania. Mummini oli muuten Punkaharjulta kotoisin! Hotelli Punkaharjun olen valitettavasti nähnyt vain ulkoapäin, haaveissa olisi päästä sinne yöpymään. Myös Järvisydän on haavelistalla.

“Parhaat ruokapaikat löytyvät Savonlinnan keskustan ulkopuolelta. Omia suosikkejani ovat Hotelli Punkaharju ja mökkirannan lähiresortti Järvisydän. Hotelli Punkaharjussa aika tuntuu pysähtyneet johonkin viime vuosituhannen alkuun, ravintolasali on kokenut huiman muutoksen Saimi Hoyerin käsissä ja tämä ympäristö tarjoaa inspiraatiota klassisen-modernille sisustajalle. Foodieta puolestaan hemmotellaan erinomaisella menulla ja harjumaisema on ainutlaatuinen – tällaisia kokonaisuuksia ei satu joka niemen nokkaan.”

Sisustuskierroksellavanhassaraumassa5

 

Rauma

Hannas home -blogin Hannan postaus on kattava listaus Vanhan Rauman sisustustarjontaan.  Rauma on aivan superihana kaupunki, yksi lempparikohteistani Suomessa – jos siis ette ole käyneet,  niin menkää menkää! Sisustusliikkeitä on kaupungin kokoon nähden aivan valtavasti ja oman kokemukseni mukaan palvelu on Raumalla erityisen ihanaa, mutkatonta ja rentoa. Vanha kaupunki on tietysti jo itsessään kaunis ja inspiroiva paikka. Rauman murre ehkä jakaa vähän mielipiteitä, mutta minä tykkään siitäkin! Hannan loistavasta postauksesta poimin Annen Astiakaupan, jossa en ole itse koskaan käynyt.

“Annen Astiakauppa, Isoraastuvankatu 8 – Laaja valikoima leivonta- ja ruuanvalmistustuotteita muun muassa Hollannista, lisäksi kattaukseen astiastoja ja aterimia. Vuodesta 1997 toiminut liike, joka kuitenkin sulkee ovensa vuoden 2018 lopussa. Käy kurkkaamassa tämä sympaattinen Vanhan Rauman helmi vielä, kun ehdit!”

Visusillvan_kooste_kakola OA1

Turku

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä Titta Oli aika-blogista vinkkasi todella mielenkiintoisesta kohteesta Turussa, nimittäin Kakolanmäestä. En tiennyt, että siellä on ravintola, ja voi miten herkullisen kuuloinen! Myymälästä voi myöskin ostaa vankityönä valmistettuja klassikkotuotteita muistoksi.

“Graniittilinnassa sijaitsevassa Kakolan myymälässä myydään vankityönä valmistettuja klassikkotuotteita, kuten sienijakkaraa perinteisellä tai päivitetyllä värityksellä. Valikoimissa on myös monia uutuustuotteita sekä kaikenlaista vankilamaailmaan liittyvää tavaraa. Kakolan myymälä sopii vierailukohteeksi vallan mainiosti niin lähiasukkaille kuin matkailijoillekin. Jokaiselle löytyy varmasti jotain mielenkiintoista Kakola-muistoa.”

 

 

 

Advertisements

ROHKEUDESTA

Olen saanut tänä vuonna paljon kommentteja rohkeudesta. Moni on todennut, että olettepas te rohkeita kun muutatte ulkomaille. Osa on tunnustanut, että haluaisi itsekin tehdä jotain vastaavaa, jos rohkeus riittäisi. Moni työkaverini on sanonut, että on oppinut minulta nimenomaan rohkeutta. Se tuntuu todella upealta ja suorastaan kunnia-asialta.

fullsizeoutput_131c

Olen siis monen mielestä rohkea. Ja kai olenkin tehnyt elämäni aikana monia rohkeita juttuja. Mutta minä olen aina halunnut nähdä maailmaa ja kokea uusia asioita. En ole uskaltanut jättää tilaisuuksia käyttämättä. Rohkeiden päätösten takana on siis oikeastaan ollut ihan puhdasta pelkoa. Olen pelännyt sitä, mitä tapahtuisi, jos en uskaltaisi tehdä muutoksia. Kuinka paljon katuisin? Mitä ovia sulkisin?

Minun elämässäni ne asiat, jotka ovat pelottaneet eniten, ovat opettaneet ja antaneet eniten. Aina.

fullsizeoutput_131e

Unelmilla on tapana toteutua ja siksi jo pelkästään unelmien ääneen sanominen vaatii valtavasti rohkeutta. Viime vuonna listasin vanhaan blogiini asioita, joista unelmoin. Aloin myös puhua unelmistani enemmän. Listalla ensimmäisenä komeili haave ulkomailla asumisesta ja työskentelystä. Kun siis tämä tilaisuus tarjoutui, Tanskaan muutto perheen kanssa, niin miten olisin uskaltanut kieltäytyä?

Pitää myös muistaa, että erilaiset asiat ovat rohkeita eri ihmisille. Mieheni mielestä minä olen  äärimmäisen rohkea kun olen lähtenyt rakentamaan täällä Aarhusissa verkostoja tyhjästä osallistumalla kursseille, tapahtumiin ja illanviettoihin. Minulle tällainen ei kuitenkaan ole erityisen rohkeaa! Pientä jännitystähän se aiheuttaa mennä mukaan tilaisuuksiin, joissa en tunne ketään, mutta mitään erityistä rohkeutta tällainen ei minulta vaadi.

Minä pidän äärimmäisen rohkeina ihmisiä, jotka lähtevät isoihin remontti- tai talonrakennusprojekteihin. Samoin on mielestäni ihailtavaa ja rohkeaa haluta suuri perhe. Meille ja etenkin parisuhteellemme pojan vauva-aika oli niin rankkaa, että emme ole vieläkään uskaltaneet lähteä toiselle kierrokselle. Mutta ehkä juuri siksi vielä joskus rakennamme talon ja laajennamme perhettä – silloin voitte todellakin kehua rohkeuttani!

Yhdessä lastenkirjassa todetaan, että rohkea on se, joka uskaltaa, vaikka pelottaa. Ja näinhän se on.

Mitä tilaisuuksia sinä et uskaltaisi jättää käyttämättä?

KOULUN ALOITUKSESTA JA KOULUVALINNASTA TANSKASSA

Meillä on jännä syksy edessä, sillä 6-vuotias poikamme Tuukka aloittaa koulun täällä Tanskassa. Täällä tosiaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta, samalla tavalla kuin Suomessakin. Suomessa usein eskarit toimivat vielä päiväkotien yhteydessä ja esikoulu on osa varhaiskasvatusta, mutta täällä 6-vuotiaat menevät ihan oikeaan kouluun, niin sanotulle nollaluokalle. Tanskassa käsite “esikoulu” viittaa ikävuosiin 3-5, jolloin suurin osa lapsista on ns. isojen lasten päiväkodissa.

Olen ymmärtänyt, että opetus kuitenkin muistuttaa todella paljon meidän eskaria. Nollaluokalla ei vielä opetella lukemaan tai laskemaan, eikä ole kokeita, mutta ajattelua kehitetään koulumaiseen suuntaan. Iso ero Suomen eskariin verrattuna taitaa olla aikuisten määrä eli täällä luokassa on vain yksi opettaja ainakin suurimman osan päivästä. Toki nämä nyt ovat vain asioita, joita olen tähän mennessä kuullut ja kun koulu alkaa syksyllä, niin olemme paljon viisaampia.

Muutimme tänne Aarhusiin huhtikuun alussa ja monien mutkien kautta sain selville, että koulupaikkojen haku oli ollut joulukuussa. Me siis tulimme prosessiin ihan väärään aikaan mukaan ja huh, miten ongelmallista se olikin! Paljon aikaa tuli käytettyä selvittäen, mistä voisimme ylipäätään saada tietoa kouluvaihtoehdoista ja miten voisimme edetä. Uskomattoman vaikeaa oli saada mitään infoa ja toki kaikki mahdollinen tieto oli tanskaksi. Tulipahan käytettyä google translatoria ahkerasti. Selvää kuitenkin oli, että tavalliselle tanskankieliselle luokalle Tuukka ei voisi vielä mennä, sillä hän jäisi auttamatta ulkopuoliseksi kielitaidon takia.

Vaihtoehdoiksi jäivät niin sanottu maahanmuuttajien vastaanottoluokka tavallisessa, kunnallisessa koulussa, folkeskolessa, tai sitten kansainvälinen, yksityinen koulu. Valinta oli oikeasti tosi vaikea. Uskon, että tuo folkeskole on täällä äärimmäisen hyvä ja olen kuullut paljon positiivista vastaanottoluokista. Niissä lapset oppivat todella nopeasti kieltä ja saavat kavereita hyvin, koska kenenkään kielitaito ei vielä ole täydellinen. Me kuitenkin päädyimme kansainväliseen kouluun, koska englannin kielen taito on niin tärkeä nykymaailmassa ja mielestäni on upea asia, jos lapsi oppii sen jo pienenä.

IMG_1090

Elokuussa Tuukka siis aloittaa yksityisessä koulussa, jossa opetus on suunnilleen 50 % englanniksi ja 50 % tanskaksi. Niin sanotut akateemiset aineet kuten lukeminen ovat englanniksi ja taideaineet sekä liikunta tanskaksi. Tuukka on oppinut kielikerhossa jo jonkin verran tanskaa, mutta ei vielä puhu sitä ollenkaan – ei myöskään englantia. Tuntuu kyllä hurjalta, että poitsulla on kohta kaksi uutta kieltä arjessaan ja kieltämättä jännittää ihan valtavasti, mutta varmasti kaikki menee hyvin. Onneksi 6-vuotiailla opetus on vielä hyvinkin paljon leikkimistä, pelejä ja retkiä. Nyt jo kieliryhmä on osoittanut, että Tuukka kyllä pärjää ja viihtyy muiden lasten kanssa ilmankin yhteistä kieltä.

Koulupäivät ovat maanantaista perjantaihin klo 8-14. Koulu on 2 km päässä meiltä, joten kuljemme varmasti pääosin pyörällä. Yksin Tuukka ei vielä mene kouluun vaan viemme ja haemme hänet joka päivä. Koulu itse asiassa aukeaa jo seitsemältä ja lapset saavat olla iltapäiväkerhossa viiteen asti. Mukavan joustavaa siis työssäkäyvien aikuisten kannalta.

Suuri ero suomalaiseen kouluun verrattuna on juuri tämä kerhotoiminta ennen ja jälkeen opetuksen, johon osallistuvat myös vanhemmat oppilaat, käsittääkseni ihan kaikenikäiset. Kerho eli SFO on maksullinen, mutta kuitenkin ns. pakollinen, tai ainakin hyvin vahvasti suositeltava. Ja miksei lapset kerhossa kävisi, sillä onhan heillä siellä varmasti todella hauskaa! Mielestäni tämä kerhosysteemi on todella fiksun oloinen.

Toinen isohko ero on kesäloman pituus. Täällä Tanskassa kesälomaa on vain kuusi viikkoa ja siitäkin viikon tai parin verran ollaan usein SFO:ssa. Kuulostaa  järkevältä suhteutettuna tavallisten, työssäkäyvien vanhempien lomiin. Toki 10-viikkoinen suomalainen kesäloma on ihanaa aikaa niille lapsille, joille järjestyy loman ajaksi mukavaa ja turvallista tekemistä, mutta valitettavasti se ei ole aina itsestäänselvyys. Muuten koulujen lomat ovat Tanskassa melkolailla samat kuin Suomessa: viikko syyslomaa, viikko talvilomaa, joulun välipäivät vapaata ja keväällä muutaman päivän pääsiäisloma.

IMG_1091

Kolmas suuri ero liittyy tietysti kouluruokaan. Täällä Tanskassa lapsilla pitää olla joka päivä omat eväät mukana ja siinäpä onkin totuttelemista! Lämmitysmahdollisuutta ei ole, joten kylmistä elementeistä pitäisi pystyä rakentamaan monipuolinen, terveellinen setti, jolla lapsi pärjää koko pitkän päivän. Olen jo kevään ajan päässyt tätä eväiden tekoa harjoittelemaan ja kyllähän se alkaa sujua. Meidän Tuukalla on kananmuna-allergia, joten eväät ovat tavallaan myös helpotus – ei tarvitse olla niin huolissaan siitä, mitä lapselle tarjotaan. Mutta kyllä Suomen monipuolista, lämmintä päiväkotiruokaa on ollut ikävä!

Tuukka itse odottaa koulun alkua varsin hyvillä mielin. Olemme käyneet tutustumassa koulurakennukseen (kuten kuvista näkyy) ja leikkimässä pihalla, jotta paikka tulisi tutuksi. Tuukka on motivoitunut oppimaan sekä englantia että tanskaa, vaikka välillä totta kai uskonpuute vaivaa. “Mä en opi ikinä, ne on ihan liian vaikeita kieliä lapsille.”

Puhumme joka päivä siitä, miten kivaa koulussa varmasti tulee olemaan. Olen itse tykännyt aina koulusta paljon ja olen ihan varma, että myös poitsu viihtyy koulumaailmassa todella hyvin!