Keväiset terveiset, voi miten aika rientää! Ihan kohta tulee kuukausi täyteen täällä Tanskassa, enkä ole juurikaan ehtinyt blogia päivittää. Minulla on yksi isompi opiskelutyö loppusuoralla ja kun saan sen valmiiksi, aion panostaa tähän blogiin. Niin paljon postausideoita mielessä, ettette uskokaan.
Suomalaisten sisustusbloggaajien kesken on ollut tapana tarttua kuukausittain vaihtuviin, yhteisiin teemoihin. Minusta tämä on ollut tosi kiva ja mielenkiintoinen tapa, joten halusin olla nyt huhtikuussakin mukana. Tällä kertaa erinomaisen aiheen heitti harmonisen tyylikkään At Home-blogin ihana Jaana:
“Sisustusblogien kevyeen kuvavirtaan on helppo uppoutua ja monesti lukijoita kiehtookin blogeista saatavat vinkit. Viime kuukauden arkiteeman inspiroimana, haastan bloggaajat kertomaan mitkä asiat tekevät heidän arjestaan ylellistä. Sillä kauniit kuvat eivät ole pelkkää kulissia vaan myös osa oikeaa elämää. Uskon, että joukolta sisustus- ja lifestylebloggaajia irtoaa parhaat vinkit arkisen elämän kohentamiseen pienillä iloa ja onnea tuovilla asioilla.”
Meidän perheen arki koki suuren mullistuksen kuukausi sitten kun muutimme tänne Tanskaan. Mies aloitti uudessa työssään ja 5-vuotias poikamme “kielikylpypäiväkodissa”. Itse olen puolestaan yrittänyt totutella kymmenen vuoden tauon jälkeen taas opiskelurytmiin, tieteellisen kirjoittamisen saloihin ja viittaustekniikkaan. Vielä on selvittämättä, miten ihmeessä siihen Word-dokumenttiin taas saikaan ne kaikki muotoilut ja sivunumerot kohdilleen, taidanpa ottaa aiheesta puhelun siskolle.
Meidän uusi arki on jo alkanut muotoutua aika mukavaksi ja luontevaksi. Yksi asia on jo selvää: luksusta meidän arjessa on se, että voimme puhua Suomea kotona keskenämme – höpötellä niitä juttuja, joita vain toinen suomalainen ymmärtää. Ei tarvitse miettiä, miten sanat lausutaan ja ymmärsinköhän taaskaan oikein, mitä joku sanoi. Ei tarvitse tuntea itseään hölmöksi, saa olla täysin oma itsensä.
Usein sanotaan, että pitää lähteä kauas, jotta näkee lähelle. Noh, Tanska ei ole kovinkaan kaukana, mutta varmaan riittävän, sillä voi miten suomalainen yhtäkkiä olenkaan! Olen niin kovin ylpeä Suomen uskomattoman hienosta (ja nuoresta!) yhteiskunnasta, koulutuksesta, kouluruuasta, luonnosta, kierrätyksestä, käytännöllisyydestä, kielestä, ihmisten ystävällisyydestä ja rehellisyydestä. Minusta ei ole mitään hienompaa kuin kertoa, mistä olemme kotoisin.
Muuttokuormassamme tänne Tanskaan tuli paljon suomalaisia tavaroita. Toki meillä nyt on aina ollut kotona paljon suomalaista designia, olen tainnut saada rakkauteni Artekiin, Marimekkoon ja Iittalaan jo äidinmaidossa. Mutta kun valitsimme Tanskaan mukaan tulevia tavaroita, oli entistäkin selvempää, että suomalaista sen olla pitää. Suomalaiset kipot, kupit, jakkarat ja tekstiilit tuovat sitä kotoisuuden tunnetta, jota kaipaan. Ne vielä korostavat sitä, että täällä kotona saan todellakin olla niin oma itseni kuin vain voin olla.
Naurattaa kun tiedän jo, että varmaan sitten kun ollaan takaisin Suomessa, niin haluan ympärille entistäkin enemmän tanskalaista muotoilua muistuttamaan tästä ajasta täällä.
Naurattaa sekin, että jos joku tuntematon tupsahtaisi tänne Aarhusin esikaupunkialueella sijaitsevaan vuokrakolmioomme, niin hän varmasti arvaisi aika pian, että asukkaat ovat suomalaisia. Ainakin, jos hän tuntisi edes hieman suomalaisia brändejä.
Meidän tanskalaisia muuttomiehiäkin nauratti kun he purkivat tavaroita ja esiin tupsahti Artekin raidallinen juliste. Hekin kuulemma pitävät Juventuksesta, haha.
Tämä meidän kotimme on hyvin saman tyylinen kuin Suomessa ja edustaa muutenkin ihan sitä mun “ominta” sisustustyyliäni – skandinaavista, vaaleaa, luonnonläheistä, valoisaa, mustavalkoista. Silti huomaan, että minulle on tosi tärkeää saada nämä omat suomalaiset tavarani esille ja rakentaa tästä kodista ei-ihan-kokonaan-tanskalainen. Niin että itse asiassa olen ylpeä, jos kukaan ei erehdykään ajattelemaan, että onpas perus-tanskalainen sisustus.
Olen miettinyt kovasti, että kuinka hurjalta mahtaa tuntua ihmisistä, jotka muuttavat tänne (tai vaikka Suomeen) vastoin omaa tahtoaan esimerkiksi pakolaisina tai vaikka muuttaisivatkin omasta tahdostaan, niin joka tapauksessa kaikin tavoin hyvin, hyvin erilaiseen paikkaan kuin mihin ovat tottuneet. Paikkaan, jossa ihmisten käyttäytyminen, arkkitehtuuri ja estetiikka ovat täysin erilaiset. Heille on varmasti yhtälailla tärkeää tehdä kodeistaan oman näköisiä, ei täysin tanskalaisia vaan sellaisia, jotka ilmentävät myös sitä kulttuuria, josta he ovat tulleet. Eikä kaikilla ole välttämättä mahdollisuutta ottaa mukaan mitään omaa.
Minä olen täällä täysin omasta tahdostani ja voin palata Suomeen kun haluan. Silti välillä kurkkua kuristaa ja mietin, mitä ihmettä teemme! Kotona ne Iittalan kupit ja Marimekon pyyhkeet tuovat lämpöä, turvaa, kuin läikähdyksen turvallisesta lapsuudesta. Sitä arjen luksusta parhaimmillaan.
Olen pariin otteeseen aiemmin viettänyt pidemmän pätkän ulkomailla, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun mukana on mies, lapsi – ja tällainen määrä tavaraa. Kaikki nämä asiat ovat kyllä helpottaneet kotiutumista paljon. Poitsu on sopeutunut niin uskomattoman hienosti, olen tosi ylpeä hänestä ja tietysti olen ylpeä myös miehestäni, joka ottaa haltuun uutta, haastavaa työtään. Me olemme viihtyneet täällä hyvin tähän asti. Se on kuitenkin selvää, että me palaamme Suomeen, yhtä suurta yhteistä seikkailua ja tuhansia kokemuksia rikkaampana.
Ihana kirjoitus! Ja kiitos kauniista sanoistasi! Suomalaisuus on kyllä upea juttu. Harvoin sitä tulee arjessa ajateltua, mutta juuret ovat niitä asioita jotka määrittää monia asioita. Kuten juuri sen äidinmaidossa tulleen sisustusmaun. Monet tässä haasteessa ovat maininneet myös saunan ja mikäs sen suomalaisempaa olisi. Suomalaiset myös kunnioittavat todella paljon kotimaisuutta, olisi mielenkiintoista tietää onko se muualla maailmassa yhtä arvostettu asia.
LikeLiked by 1 person
Kiva oli olla tässä mukana! 🙂 Sauna on kyllä ihana juttu. En ole mikään kova saunoja, mutta kyllä mä myönnän, että innostuin kun huomasin, että uudella kuntosalillani täällä Tanskassa on ihan perinteinen suomalainen sauna. Ihana päästä sinne välillä rentoutumaan. Ja tuo on hienoa, että suomalaiset kunnioittavat niin paljon kotimaisuutta. Ainakin täällä Tanskassa vaikuttaa siltä, että täälläkin kotimaisuus on tosi tärkeää ja isolla on merkitty, jos joku tuote on valmistettu / suunniteltu tanskassa. Olin v. 2006 opiskelijavaihdossa Itävallassa ja sielläkin kotimaisuus oli etenkin ruuassa erittäin iso juttu.
LikeLike