Ostin tällä viikolla kaupasta tulppaaneja. Vuoden ensimmäinen kimppu. Tulppaanit ovat lempikukkiani ja ostan niitä luvattomat määrät koko kevättalven aikana. Ensimmäiset tuntuvat kuitenkin aina parhailta. Alkaahan niistä kevät.

Nostin ostoksiani kassalle ja tulppaanit tipahtivat lattialle. Olisin voinut vain nostaa ne sanomatta mitään, mutta sen sijaan naureskelin huolimattomuuttani kassalle. Totesin, että oli ihan pakko ottaa nämä tulppaanit heti kun niitä oli tullut myyntiin, vaikka näköjään on hyvin epävarmaa, saanko niitä edes ehjinä kotiin asti. Hän hymyili ja alkoi kaivaa kassapöydän alta pitkulaista paperikassia, johon sujautti tulppaanit ja ojensi minulle. Kuulemma saisin ne pidettyä varmasti siisteinä, eivät enää tipahtaisi. Ja niistä olisi iloa mahdollisimman pitkään.

Hän jatkoi. “Sehän on niin, että tulppaaneista alkaa aina kevät. Ja niissä on nyt niin ihania värejäkin, voi ottaa sen värin, joka tuo itselle eniten energiaa.”

No niinpä! Yleensä valitsen aina valkoiset, mutta nyt olin valinnut myös väriä.

Vuoden alku on ollut surumielinen. Jätimme jäähyväiset rakkaalle mummulle ja nyt olisi vielä edessä hautajaiset (kamalin ja raskain juhla ikinä). Tämä kohtaaminen kaupan kassalle merkitsi paljon. Tulin siitä aidosti todella iloiseksi. Huomasin, että kassakin tuli. Kaksi tulppaani-ihmistä kohtasi arkisten asioiden parissa, löysimme saman aaltopituuden ja olimme hetkessä läsnä.

Jäin miettimään asiakaspalvelijan ja asiakkaan rooleja näissä kohtaamisissa. Useinhan ajatellaan, että on myyjän rooli tehdä aloite ja asiakas sitten päättää, osallistuuko keskusteluun. Olen kuitenkin huomannut, että myös asiakkaana voi todella paljon vaikuttaa saamaansa palveluun ja ostokokemukseen. Tässä tapauksessa myyjä tarttui luontevasti ja kivasti tulppaanisähläykseeni ja tilanteesta jäi tosi hyvä fiilis. Mutta vaikka hän ei olisikaan tarttunut, eikä olisi kommentoinut mitään extraa, niin en olisi menettänyt mitään ja palvelutilanne olisi silti ollut hyvä.

Kohtaan suuren määrän kivoja ihmisiä joka päivä. Silti hyvät asiakaspalvelutilanteet ovat usein aidosti päivän piristyksiä. Kuinka tärkeitä ne voivatkaan olla heille, jotka viettävät paljon aikaa yksin?

Olen keskittynyt siihen, että muistaisin aina kiittää hyvästä palvelusta. Niin minäkin voin jäädä mieleen ja olla päivän piristyksenä sille Prisman myyjälle, joka palvelee satoja ihan tavallisia asiakkaita joka päivä.

Hyviä kohtaamisia arkeesi! ❤