TANSKALAISESSA METSÄSSÄ

Aarhus on ihana paikka asua, sillä täällä on suuret metsä- ja virkistysalueet sekä etelä- että pohjoispuolella kaupunkia. Me asumme pohjoispuolella, noin 5 km päässä ydinkeskustasta, Risskov-nimisellä alueella. Se on saanut nimensä suuren metsän, Riis Skov:n mukaan. Tämä metsä onkin yksi lempparipaikoistamme, jossa käymme tosi usein.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Metsä on tyypillistä tanskalaista lehtimetsää valtavine puineen. Puiden latvustot muodostavat ikään kuin kattoja polkujen päälle, joten lenkkipoluilla on ollut mukavan viileää helteisinäkin päivinä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muutimme tänne huhtikuussa ja silloin puissa ei vielä ollut lehtiä, mutta maa oli täynnä pieniä nuppuja. Hieman myöhemmin huumaava sipulin tuoksu valloitti koko metsän. Selvisi, että maa on täynnä karhunlaukkaa (ramsløg)!

Herkuttelimme välillä poimimalla sitä suoraan maasta – poitsun uusi herkku. Tarkoitus oli myös kerätä sitä kotiin ja pakastaa ruuanlaittoa varten, mikä olisi ollut siis täysin sallittua, mutta yllättäen sipulit lakastuivatkin hyvin äkkiä. Karhunlaukkakausi on siis lyhyt! Sen jälkeen koko maa onkin ollut ihan rusehtava, hyvin erilainen kuin mitä olemme Suomessa vehreiden mättäiden keskellä tottuneet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi jännä juttu täällä lehtimetsissä on vihreän värin sävy. Näin loppukesälläkin vielä puissa on hyvin vaaleita, Suomen toukokuuta muistuttavia sävyjä. Erittäin kaunista! Ja jännän näköistä kun samaan aikaan maahan putoilevat jo ensimmäiset lakastuneet lehdet.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Riis Skov -metsässä on siis lenkkeilypolkuja, mutta myös esimerkiksi kuntoilupaikkoja ja leikkipuistoja. Lisäksi siellä järjestetään tapahtumia (joita muuten tanskalaiset rakastavat, täällä on joka kadunkulmassa joku tapahtuma viikonloppuisin).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja TIETENKIN metsän läpi pääsee rannalle! Juuri tämän metsän “takana” olevat rannat ovatkin kaupungin suosituimpia. Ihan rannan tuntumassa sijaitsee myös upeita, linnamaisia tanskalaistaloja, mutta ranta-alue ei kuulu tontteihin, vaan se on yhteisessä virkistyskäytössä. Tätä mahdollisuutta myös paikallinen väestö hyödyntää aktiivisesti, tanskalaiset viettävät todella paljon aikaa rannoilla grillaten, pelaillen, lukien jne.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juuri nyt on kyllä aikamoinen ikävä suomalaista metsää, varsinkin kun somessa tuli vastaan mustikkakuvia. Ah, se sammaleen tuoksu ja tuoreen mustikkapiirakan maku. ❤ Nauttikaa te niistä siellä kotimaassa, me fiilistellään tätä tanskalaisen metsän ja rantojen ainutlaatuista tunnelmaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mukavaa viikonloppua!

KAIKKI MITÄ KESÄLTÄ VOI SAADA

Tänään on viileä ja sateinen päivä. Mies meni aamulla takaisin töihin ja poika aloitti uuden koulun SFO:ssa eli “vapaa-aikakerhossa” (skolefritidsordningen). Hän ei tuntenut sieltä ketään, eikä oikein vielä päässyt muiden lasten leikkeihin mukaan. Hän toivoi, etten lähtisi ja jättäisi häntä vielä yksin, enkä niin tehnytkään.

 

Olimme vain lyhyen harjoittelupäivän ja vaikka tapasimme monia mukavia lapsia ja vanhempia, niin viimeiset puoli tuntia lähinnä pidättelin itkua. Mietin, miten iso muutos tämä taas onkaan meidän koko perheelle – uusi kaksikielinen koulu, uudet kaverit (toivottavasti), uudet opettajat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lapseni on nyt koululainen, jonka ympärillä ei ole aitoja eikä päiväkodin suljettuja portteja. Yhtäkkiä kaipasin kaikkea Suomen ihanasta tutusta päiväkodista. Ruokaa, tiloja, järjestelmällisyyttä, niitä portteja. Kurkkua kuristi. Tietysti se kuristi vielä enemmän kun 6-vuotias alkoi lohduttaa minua. Äiti älä huolehdi, hyvin kaikki menee, kyllä minullakin on välillä ikävä kotiin. Eri maissa on aina vähän eri jutut. Kun pääsimme bussipysäkille, en enää pystynyt pidättelemään kyyneleitä ja manasin pilvistä säätä. Jos paistaisi aurinko, minulla olisi sentään mukana aurinkolasit, joiden taakse piiloutua.

Tämä kesä on ollut ihan uskomaton, niin säiden puolesta kuin muutenkin. Loputtomat retket ja perheen kanssa vietetyt hetket, seikkailut, hauskat sattumukset, uudet tuttavuudet, vieraat, reissut. Luulin, että olin saanut jo kaiken mitä kesältä voi saada – luulin olevani täysin valmis syksyyn, mutta en ollutkaan. Älkää viekö tätä kesää multa, antakaa sen jatkua ikuisesti!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sähköposti vilkkuu muistutuksia Helsingin avoimen yliopiston tekoälykurssista, jolle ilmottauduin: viime viikon tehtävät ovat tekemättä. Niin ovat muuten huomisen tanskanläksytkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta tiedättekö, en aio huolehtia deadlineista tänään. Aion antaa kyyneleiden tulla, jos ne ovat tullakseen. Aion antaa itselleni luvan surra sitä, että elämäni tähän astisista kesistä hienoin on loppumassa. Ja jotain uutta on alkamassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

P.S. Kuvat otin viikonloppuna kun olimme fiilistelemässä täällä Aarhusissa järjestettävien purjehduksen MM-kisojen tunnelmaa. Kisojen aikana kaupunkiin odotetaan saapuvan huikeat 400 000 vierailijaa, eli vilinää riittää.