MIKÄ MUSTAVALKOISESSA SISUSTUKSESSA VIEHÄTTÄÄ?

Uskokaa tai älkää, olen joskus ollut hyvinkin värikkään sisustuksen ystävä. Meillä oli aikanaan vihreä päiväpeitto, keltaiset sohvatyynyt, siniset verhot ja punainen matto – kyllä. Samaan aikaan. Pienessä kaksiossa. Eikä kyse ollut siitä, että olisin vain saanut ne jostain vaan olin ihan oikeasti itse halunnut juuri sellaiset. Muistan, miten paljon harmitti kun asuttiin vuokra-asunnossa, enkä voinut maalata seiniä. Olisin halunnut niihinkin jotain väriä valkoisen sijaan.

olohuone_mustavalkoinen_visusillvan

Ensimmäisen omistusasunnon myötä värit katosivat. Fanitin silloin täysillä Char and the city -blogia, jonka inspiroimana meille tuli vaalea väripaletti – valkolakattu lankkulattia, beiget seinät ja sohva, valkoisia huonekaluja ja harmaita tekstiilejä. Ja oikeastaan syyn tähän inspiroitumiseen voi päätellä tuosta edeltä – taisi tulla aikanaan pieni värien yliannostus.  😉 Toki trenditkin vaikuttivat. Yhtäkkiä mustavalkoinen tyyli oli kaikkialla.

Tässä nykyisessä kodissamme ei ole yhtä haalean vaaleaa vaan paljon enemmän kontrasteja ja tummia sävyjä. Mutta edelleenkin siedän värejä kodissamme hyvin rajoitetusti. Välillä vaihdan sohvalle keltaiset tyynyt, mutta muutaman viikon päästä ne siirtyvätkin vaivihkaa kaappiin. Toisinaan ostan värikkäitä kukkia, mutta kuitenkin eniten pidän valkoisista.  Joskus jopa värikkäät hedelmät keittiön hedelmäkorissa alkavat ärsyttää.

iittala_tuikut_mustavalkoinen_visusillvan

Lapsen huone on kotimme väriläiskä ja ironista kyllä, viihdyn siinä huoneessa todella hyvin ja saan energiaa pirteän värisistä säilytyskoreista ja esillä olevista leluista. Mutta olkkarissa, keittiössä tai makuuhuoneessa mustavalkoisuus tuntuu oikealta. On jotenkin rauhoittavaa, että kun elämässä tapahtuu paljon, niin koti on hillitty sävyiltään.

Myönnän, että olen pukeutumisessa samanlainen väriallergikko. Silloin tällöin käytän värikkäitäkin vaatteita, mutta pääsääntöisesti pukeudun aina mustaan, valkoiseen, harmaaseen, siniseen tai ruskeaan. Varsinkin silloin kun haluan tuntea oloni itsevarmaksi, pukeudun näihin sävyihin. Tässäkin suhteessa olin ennen ihan erilainen, pukeuduin aina värikkäästi esimerkiksi työhaastatteluihin. Mitä ihmettä mulle on tapahtunut…? Keski-ikäistyminen? Tylsyys? Apua!

Juuri nyt trendikäs sisustaja valitsee kotiinsa värejä. Minusta on aivan ihanaa katsella kuvia värikylläisistä blogikodeista ja sisustuslehtien stailauksista. Olin ihan innoissani syyskuussa Habitaressa kaikista niistä herkullisista sävyistä ympärilläni. Ja kuitenkin olin äärimmäisen iloinen kun toin messuilta ostamani mustavalkoisen tyynynpäällisen kotiin mustavalkoiseen olohuoneeseeni. ❤ Se vain tuntui oikealta.

Millainen suhde teillä muilla on väreihin?

TULPPAANEISTA ALKAA KEVÄT: KOHTAAMISIA ARJESSA

Ostin tällä viikolla kaupasta tulppaaneja. Vuoden ensimmäinen kimppu. Tulppaanit ovat lempikukkiani ja ostan niitä luvattomat määrät koko kevättalven aikana. Ensimmäiset tuntuvat kuitenkin aina parhailta. Alkaahan niistä kevät.

Nostin ostoksiani kassalle ja tulppaanit tipahtivat lattialle. Olisin voinut vain nostaa ne sanomatta mitään, mutta sen sijaan naureskelin huolimattomuuttani kassalle. Totesin, että oli ihan pakko ottaa nämä tulppaanit heti kun niitä oli tullut myyntiin, vaikka näköjään on hyvin epävarmaa, saanko niitä edes ehjinä kotiin asti. Hän hymyili ja alkoi kaivaa kassapöydän alta pitkulaista paperikassia, johon sujautti tulppaanit ja ojensi minulle. Kuulemma saisin ne pidettyä varmasti siisteinä, eivät enää tipahtaisi. Ja niistä olisi iloa mahdollisimman pitkään.

Hän jatkoi. “Sehän on niin, että tulppaaneista alkaa aina kevät. Ja niissä on nyt niin ihania värejäkin, voi ottaa sen värin, joka tuo itselle eniten energiaa.”

No niinpä! Yleensä valitsen aina valkoiset, mutta nyt olin valinnut myös väriä.

Vuoden alku on ollut surumielinen. Jätimme jäähyväiset rakkaalle mummulle ja nyt olisi vielä edessä hautajaiset (kamalin ja raskain juhla ikinä). Tämä kohtaaminen kaupan kassalle merkitsi paljon. Tulin siitä aidosti todella iloiseksi. Huomasin, että kassakin tuli. Kaksi tulppaani-ihmistä kohtasi arkisten asioiden parissa, löysimme saman aaltopituuden ja olimme hetkessä läsnä.

Jäin miettimään asiakaspalvelijan ja asiakkaan rooleja näissä kohtaamisissa. Useinhan ajatellaan, että on myyjän rooli tehdä aloite ja asiakas sitten päättää, osallistuuko keskusteluun. Olen kuitenkin huomannut, että myös asiakkaana voi todella paljon vaikuttaa saamaansa palveluun ja ostokokemukseen. Tässä tapauksessa myyjä tarttui luontevasti ja kivasti tulppaanisähläykseeni ja tilanteesta jäi tosi hyvä fiilis. Mutta vaikka hän ei olisikaan tarttunut, eikä olisi kommentoinut mitään extraa, niin en olisi menettänyt mitään ja palvelutilanne olisi silti ollut hyvä.

Kohtaan suuren määrän kivoja ihmisiä joka päivä. Silti hyvät asiakaspalvelutilanteet ovat usein aidosti päivän piristyksiä. Kuinka tärkeitä ne voivatkaan olla heille, jotka viettävät paljon aikaa yksin?

Olen keskittynyt siihen, että muistaisin aina kiittää hyvästä palvelusta. Niin minäkin voin jäädä mieleen ja olla päivän piristyksenä sille Prisman myyjälle, joka palvelee satoja ihan tavallisia asiakkaita joka päivä.

Versio 2

Hyviä kohtaamisia arkeesi! ❤