Yhtä aikaa jännittävää ja helpottavaa päästä kertomaan, että me olemme muuttamassa kesällä takaisin Suomeen. Asiat ovat loksahdelleet jo hyvin kohdalleen, vaikka haastetta on riittänyt ja tulee riittämään koronatilanteen vuoksi.
Olemme löytäneet mukavan vuokra-asunnon Tampereen keskustan tuntumasta ensimmäiseksi vuodeksi ja alamme pikku hiljaa etsiä uutta omistusasuntoa – kenties remontoitavaa kohdetta. Minä aloitan uudessa työssä jo täältä Tanskasta käsin ja poitsu pääsee jatkamaan kansainvälisessä koulussa.
Suomalainen lähikoulujärjestelmä on loistava ja kannatan sitä suuresti, mutta koska poikamme tulee joka tapauksessa varmaankin unohtamaan tanskan kielen taidon hyvin pitkälti, niin ainakin englanti pysyy hyvänä. Olen täällä tykännyt kovasti olla kansainvälisen koulun oppilaan vanhempi ja uskon, että pidän siitä Suomessakin. Vaikka asuu kotimaassa, on silti mukavaa jatkaa kansainvälisissä kuvioissa.
Olo on ihan positiivinen ja toiveikas, mutta sydäntäsärkevän haikea. Paluu Suomeen tuntuu hieman yllättäen yhtä isolta askeleelta kuin aikanaan muutto pois sieltä. Näen arkiset asiat vähän eri näkökulmasta ja yritän tallettaa hetkiä kamerani avulla kiivaammin kuin koskaan.
Kuluneet kaksi vuotta Tanskassa ovat olleet upeaa aikaa, vaikka monella tavalla vaikeaakin. Tai ehkä juuri siksi. Olen oppinut itsestäni valtavasti. Juuri nyt uskallan väittää, että olen oppinut olemaan itselleni armollisempi ja toivon vieväni täältä mukaan Suomeen paljon rentoa elämänasennetta.
Visuaaliselle ihmiselle Tanska on ollut oikea inspiraatioähky. Välillä olen ollut oman luovuuteni kanssa ihan jumissa sen takia, joten odotan mielenkiinnolla mitä tapahtuu kun palaamme Suomeen ja saan vähän etäisyyttä tähän kaikkeen.
On oikeastaan vähän vaikeaa edes pukea sanoiksi tämän hetken fiiliksiä. Niinpä vain totean, että onpa ihanaa kun saan viimein kertoa tästä ihan kaikille.
Viimeisten Tanskan kuukausiemme aikana (tällä erää viimeisten ainakin, eihän sitä tiedä, vaikka palaisimme vielä joskus) tulen varmasti jakamaan aktiivisesti tunnelmia Instagramissa, mutta myös blogiin on tarkoitus viimeistellä muutamia rästiin jääneitä postauksia. Hyvin vahvasti Tanska-aiheilla tullaan siis menemään.
Jos teillä on mielessä postaustoiveita, niin laittakaa tulemaan! Toteutan ilolla.
Visu Sillvan 