HAVAINTOJA TANSKALAISESTA JOULUSTA

On ollut tosi mielenkiintoista ja tunnelmallista viettää joulunalusaikaa täällä Jyllannissa ja ajattelin listailla muutamia havaintoja tanskalaisesta joulunvietosta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tanskassa rentous on kaikessa äärimmäisen tärkeää ja niin joulussakin. Täällä toivotetaan yleisesti iloista joulua eli Glædelig Jul! Olen tulkinnut, että God Jul on virallisempi ja etäisempi. Mitään “hyviä lomia” -tyyppistä toivotusta en ole kuullut ollenkaan, eli joulu on se, mitä nimenomaan kaikille toivotetaan.

Runsaus koristeissa ja asetelmissa on in ja aika perinteistä tyyliä arvostetaan.  Tontut ovat täällä tärkeässä roolissa, kuulemma päiväkodeista tulee oikein ohjeet kotiin, miten tonttujen tekosia pitää noudattaa kotona, jotta tarina säilyy. Ja tonttukoristeita on myynnissä paljon!

Jouluvalojen määrässä ei todellakaan säästellä. Nämä minun kuvani kylläkin antavat minimalistisemman kuvan, koska olen kuvannut omaa silmää miellyttäviä juttuja. Kutsuvia tunnelmia täällä kyllä osataan rakentaa ja samalla rennosti – senhän tanskalaiset todellakin osaavat kaikessa.

Joulusesonki ja joulukauppa alkoi tosi ajoissa ja kaupunkiin putkahti jo syyskuussa muutamia jouluisia pop up -kauppoja. Erityismaininta on pakko antaa rumien villapaitojen kaupalle. Ihan järkyttävä, haha. Tanskalaisten ainainen tyylikkyys on todellakin myytti.

Eri vihreät sävyt ja luonnolliset materiaalit ovat olleet ainakin tänä vuonna todella pinnalla.

Joulutoreja, konsertteja ja tapahtumia on PALJON ja ihmiset osallistuvat niihin sankoin joukoin. Paikallisen tavaratalon jouluvalojen sytytys on tapahtuma, joka kerää kävelykadun niin täyteen, että minulle melkein iski jo ahdistus väkijoukon puristuksissa. Täällä ihmiset tykkäävät kokoontua yhteen selvästi enemmän kuin suomalaiset, mikä on kyllä mukavaa. Ja Aarhus on oikein kiva matkakohde myös joulun alla.

Jouluruoka on aika erilaista kuin Suomessa. Alkuruuaksi syödään kyllä sillejä ja graavattua kalaa, mutta pääruoassa tosi tärkeässä roolissa on makkara (tottakai, kun Tanskassa ollaan, täällähän on sikoja enemmän kuin ihmisiä). Jälkiruuaksi syödään Risalamandea eli todella, todella kermaista riisipuuroa, jossa on paljon mantelinpaloja juokossa ja päälle tulee kirsikkakastiketta. Ihan mielettömän hyvää! Piparit ovat täällä yleisesti pieniä palleroita, joita kutsutaan nimellä Pebernødder. Niin ja yksi kauden suosituista herkuista on Æbleskiver eli suoraan käännettynä omenansiivut. Kuitenkin kyse on pyöreistä munkin tyyppisistä palleroista, joissa ei yleensä ole omenaa. Loogista, eikö? Kävin ystäväni kanssa perinteisellä tanskalaisella joululounaalla, joka muuten kesti reilusti yli kolme tuntia. Oli hieno kokemus!

Työpaikoilla juhlitaan näyttävästi pikkujouluja ja ne ovat yhtä tärkeässä roolissa kuin Suomessakin. Itse en tietysti nyt sitä puolta päässyt kokemaan tässä joulusesongissa. Lisäksi työpaikoilla leikitään yleisesti “pakettileikkiä” eli Pakkeleg. Täällä tykätään perinteistä.

Pojan koulussa jouluun panostettiin paljon. He tekivät viikkokaupalla joulukoristeita, kirjoittivat toisilleen joulukirjeitä, opettelivat tanskalaisia ja kansainvälisiä joululauluja ja koko homma huipentui äänekkääseen ja rentoon juhlaan kirkossa. Sinne tulivat kaikki, uskonnosta riippumatta ja ohjelmassa oli todella pieni ripaus kristillisyyttä (mikäli nyt oikein ymmärsin kuulemani), vain yksi papin lyhyt ja jopa riehakas osuus.

Mitä siis sanoisin yhteenvetona…? Mieleen jäi nimenomaan tuo RENTOUS ja ihmisten kokoontuminen yhteen, mutta kaipaan kyllä nyt Suomen hiljaista ja aavistuksen hartaampaa joulutunnelmaa. Sekä tietysti lunta!

Ihanaa joulunaikaa ja uudenvuodenjuhlintaa kaikille! Palaan blogiini ensi vuoden puolelle.

Advertisements

ELÄMYKSELLINEN LEGO HOUSE

Meillä oli Legoland-kausikortit viime kesälle ja siellä tulikin käytyä tooodella monta kertaa. Nyt vasta kuitenkin saimme itsemme Billundin toisen suuren Lego-nähtävyyden äärelle, nimittäin Lego Houseen. Minulle oli muodostunut mielikuva, että koko vuonna 2017 valmistunut talo on vähän niin kuin Legolandin jatke, tai ainakin lähinnä yritys saada turistivirtaa tähän pikkukaupunkiin myös talviaikaan kun huvipuisto on suljettuna. Odotukseni eivät olleet erityisen korkealla. Mutta paikkahan oli aivan mielettömän upea ja inspioiva! 

Hienointa Lego Housessa oli uudenlainen digitaalisuus, interaktiivisuus ja sellainen leikkisyyteen ja luovuuteen kannustaminen, josta aikuinenkin todella inspiroitui. Useammassa pisteessä seurasin hymyillen perheitä, joiden lapset olisivat jo halunneet jatkaa matkaa, mutta aikuiset vaativat saada vielä leikkiä hetken, hehe.

Mietin vain niin monessa kohtaa, että wau, miten huikean upeaa onkaan ollut niillä tyypeillä, jotka ovat päässeet mukaan rakentamaan tätä konseptia, kokonaisvaltausta asiakaskokemusta ja elämystä. Tällainen projekti olisi oikea unelmaduuni itselleni!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lego Housessa oli mahdollista mm. osallistua ison Lego-kaupungin rakentamiseen, tehdä oma animaatioelokuva, luoda Lego-lehtien kansia, rakentaa interaktiivisia Lego-kaloja, tutustua yrityksen vaiheikkaaseen historiaan ja nähdä vanhoja, nostalgisia Lego-paketteja. Todella hauska aktiviteetti oli ravintola, jossa tilattiin asettamalla palikat lukulaitteeseen ja sitten näimme, miten Lego-ukot “valmistivat” ruuan meille ja se saapui robottiputkea pitkin noudettavaksi.

Totta kai kiinnitin huomiota myös sisustukseen. Se oli rakennettu todella oivaltavasti niin, että tuntui kuin todella olisi ollut sisällä leikkimaailmassa. Kirkkaita värejä, selkeitä muotoja, humoristisia yksityiskohtia. Etenkin harmaana talvipäivänä kontrasti oikeaan maailmaan oli merkittävä ja ehdottomasti tärkeä osa elämystä.

Tätä kokonaisvaltaista hienoutta on itse asiassa niin vaikea kuvailla, että kannustan vain lisäämään Lego Housen listalle, jos olette tulossa Jyllantiin. Myös siis siinä tapauksessa, että olet tulossa ilman lapsia – tämä paikka nimittäin todellakin sopii myös aikuisille. Ja aikaa kannattaa varata kokonainen päivä.

TAAS KOHTUULLISTA JOULUA…

Mitä teille tulee mieleen kohtuullisesta joulusta? Urbaanilegenda? Vanhan ajan joulu? Saavuttamaton unelma? Modernisti Kodikas -blogin Kerttu haastoi meidät sisustusbloggaajat kirjoittamaan tästä aiheesta ja tiesin heti, että tähän haluan tarttua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minä olen minimalisti, enkä nauti ylimääräisestä tavarasta, myöskään jouluna. Olen myöskin vahvasti arki-ihminen, nautin hyvästä arjesta ja siihen liittyvistä jutuista. En ole edes uskonnollinen, joten ei ehkä ihme, että vielä joitakin vuosia sitten tuntui, ettei joulu ole niinkään mun juttu. Joulunalusaika oli todella kiireistä töissä ja pyhinä tuntui suurimmalta lahjalta se, että taas oli selvinnyt hengissä ja suunnilleen terveenä sinne saakka. Vuodesta toiseen vuodenvaihteen juhlien paras hetki oli itse asiassa se kun juhlat olivat ohi, kaikki koristeet sai kerätä laatikoihin ja tammikuun aurinko alkoi paistaa uuden alun merkiksi. 

Älkää ymmärtäkö väärin, totta kai nautin monesta asiasta joulussa. Minusta oli ihanaa kokoontua perheen kanssa yhteen, nauttia hyvästä ruuasta ja muistaa läheisiä. Joulun ajassa on parasta se, miten työelämässäkin tulee muistettua yhteistyökumppaneita ja  päiväkodissa aikuisia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omasta lapsuudestani muistan hyvin joulun suuren taian. Rakastin tonttuleikkejä, joulukuusen ja kynttilän valoa, hämyistä joulusaunaa, joululauluja, kirkkoa, kiireettömyyttä ja kotona olemista. Kerran vietimme poikaystäväni kanssa joulua Venezuelassa asti ja se tuntui ihan kivalta – skipattiin ikään kuin koko jouluhössötys – mutta kuitenkin jäin jollain hassulla tavalla kaipaamaan joulun tunnelmaa. Tiesin, että Suomesta kyllä löytyy se kohtuullinen, ihana, rakas joulu, josta niin kovasti pidän.

 

No, mikä sitten oli ongelmana? Aikuisena joulusta oli kadonnut kiireettömyys. Olimme muuttaneet pois kotipaikkakunnalta, joten joulusta tuli melkoista suorittamista. “Kai me sitten viimeistään jouluna nähdään kun tulette käymään?” ja minä vastasin, että totta kai me tullaan ja totta kai me nähdään. Sitten mentiin aikataulun kanssa paikasta toiseen ja muistan, miten paljon väsytti ja ällötti kun ei päässyt edes liikuntaa harrastamaan, muuten kuin siirtymällä tietysti seuraavan konvehtirasian luo. Tiedän, että olimme odotettuja vieraita ja oli ihanaa mennä valmiisiin herkkuja notkuviin pöytiin, mutta jossain vaiheessa tajusimme, ettei tässä ole mitään järkeä. Jouluna olisi tarkoitus ladata akkuja ja nauttia, ei stressaantua kiireisen aikataulun ja täyteen pakatun auton kanssa. Siinä ei ollut meille mitään kohtuullista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Niinpä viime jouluna, ensimmäistä kertaa aikuisiällä me jäätiin kotiin. Omaan kotiin. Se oli niin ihanaa! Oma sauna, reipas ulkoilu aamulla, ruuanlaitto, kodin koristelu, joululaulut… ja illalla pääsi nukkumaan omaan sänkyyn. Meille tuli paljon ystäviä ja perhettä kylään, mutta en kokenut sitä ollenkaan raskaaksi. Oli ihanaa emännöidä joulua, paljon rennompaa kuin siirtyä valmiista pöydästä toiseen. Onkin tosi tärkeää, että jokainen löytää sen oman tapansa viettää kohtuullista joulua. Minulle rennompaa on häärätä emäntänä kuin istua vieraana – jollekin toiselle se voi taas olla täysin päinvastoin.

Tänä jouluna olemme taas omassa kodissa, meidän Suomen kodissa nimittäin. Siellä on aika vähänlaisesti astioita ja kalusteita, koska suuri osa tavaroistamme on täällä Tanskassa, mutta halusin silti kutsua kaikki meille. Ovi on auki ystäville sekä perheelle ja patjoja laitetaan yöksi lattioille juuri niin paljon kuin tarvitaan. Täydellisiä joulukoristeita, alusta asti itse tehtyjä ruokia tai jokaiselle samanlaisia juomalaseja ei kannata odottaa, mutta joulusaunan lämpöön pääsee varmasti, eikä nälkä jää kenellekään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olemme jo monta vuotta sitten sopineet miehen perheen kanssa, että lahjoja ei osteta aikuisten kesken lainkaan. Oman perheeni kanssa meillä on puolestaan jo viidettä joulua sopimus, että arvomme lahjojen antajat ja saajat – jokainen ostaa ja saa siis yhden lahjan. Mielestäni tämä on ollut erittäin kiva tapa josta ei toivottavasti tarvitse luopua. Lapset toki nyt saavat enemmän (liikaa) lahjoja… vielä kun siihen keksisi jonkun hyvän hillitsemiskeinon! Itse tykkäisin, että oma poika saisi lahjaksi elämyksiä tavaran sijaan.

Nyt tänä vuonna olen miettinyt ekologisuutta tosi paljon, kuten varmasti moni muukin. Ilmastoahdistus on vahvasti läsnä tässä joulussa. Vähän nolottaa kertoa, että lennämme  lomalle Suomeen. En voi siis tosiaankaan kehuskella, että joulumme olisi jotenkin erityisen ympäristöystävällinen. Nuo juuri toivomani elämyksetkin voivat olla itse asiassa ympäristölle kovin kuormittavia, esimerkiksi viikonloppu hotellissa ei ole ollenkaan niin kestävän kehityksen mukainen lahja kuin ehkä ajattelisi, saati sitten viikonloppupyrähdys lentäen jonnekin kivaan kaupunkiin…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuitenkin se on hyvä, että joulupöydän antimet saa halutessaan hyvinkin kasvis- ja kalapainotteisiksi. Viime vuonna tuli vähän (lue: paljon) liioteltua ruuan määrän kanssa. Oli todella, todella ikävää heittää ruokaa pois! Tänä vuonna haluan kiinnittää erityistä huomiota hävikin minimoimiseen. Mielummin joku tarjottava saa loppua kuin että kaikkia jää. Eikä jokaista sorttia missään nimessä tarvitse pöydässä olla. Välillä tuntuu, että me hankimme joulupöytiimme jopa niitä ruokia, joista emme oikeasti edes pidä, “mutta kun ne nyt vaan kuuluu jouluun”. Aika hullua!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vielä loppuun pari sanaa tanskalaisesta joulumeiningistä. Täällä tunnutaan todellakin rakastavan joulua ja ottavan tästä sesongista kaiken irti! Jouluvaloja on valtavasti, joulumarkkinoita joka nurkalla ja erilaisia joulukoristeita ja rumia villapaitoja myyviä pop up -kauppoja on putkahdellut sinne tänne. Tanskalaiset ovat mielestäni aika hassuttelevaa porukkaa, eivätkä ota myöskään joulua kovin vakavasti. Koristeet ovat hyvinkin runsaita, eivät ollenkaan niin minimalistisia kuin odotin etukäteen.

Vaikuttaa siltä, että täällä joulu on vähintäänkin yhtä kaupallinen kuin Suomessa. Ihmiset täällä nauttivat paljon tapahtumista ja niitä onkin rakennettu joulun ympärille paljon. Esimerkiksi tavaratalon jouluvalot eivät täällä noin vain syty tiettynä kellonaikana, vaan sytytyksen ympärille rakennetaan kunnon häppeninki, joka kokoaa kaupungin täyteen väkeä. Ensi viikolla pääsen ilokseni testaamaan perinteisen tanskalaisen jouluruuan ja ajattelinkin vielä palata näihin Aarhusin joulutunnelmiin omassa postauksessaan.

Ja hei, kannattaa ehdottomasti tsekata ensi viikolla Kertun koonti, jonka hän tekee kaikista näistä haasteeseen osallistuvista postauksista vielä ennen joulua.

Ihanaa joulunodotusta juuri sinulle!